Infrasektorin materiaalien kiertotalous säästäisi Euroopan laajuisesti jopa 6 miljardia euroa raakamateriaalikustannuksissa vuosittain
Julkaistu 17.1.2023
Euroopassa tuotetaan joka vuosi 4,2 miljardia tonnia kiviaineksia. Tällä määrällä voitaisiin peittää koko Tanska 33 senttimetrin kerroksella joka vuosi. Swecon Urban Insight -raportissa tarkastellaan infrarakentamisessa tarvittavien maamassojen kiertotaloutta. Kiviainesresursseissa piilee valtava arvo, joka voidaan tehdä näkyväksi ainesten uudelleenkäytöllä.
Tällä hetkellä vain seitsemän prosenttia Euroopan kiviainessektorista toimii kiertotalousperiaatteella, mutta Euroopan kiviainesjärjestön UEPG:n mukaan materiaalien kiertotalouden osuus on mahdollista nostaa 20 prosenttiin. Sweco osoittaa Urban Insight -raportissaan Kierrätettävät materiaalit infrarakentamisessa – Tie kohti hiilineutraalia tulevaisuutta, että mikäli kiviainesten kiertotalousaste nostetaan seitsemästä prosentista 20 prosenttiin, neitseellisten materiaalien käytöstä aiheutuvia kustannuksia voidaan pienentää jopa kuudella miljardilla eurolla, jolloin materiaalejakin säästyy vuosittain 546 miljoonaa tonnia. Tämä määrä vastaa lähes Saksan vuosittaista kokonaistuotantoa.
”Kiviainekset ovat tärkeitä resursseja infrarakentamisessa ja niitä tulisi pitää nykyistä huomattavasti korkeammassa arvossa. Laajempi kiertotalouden soveltaminen säästäisi ympäristöä ja rahaa nykyisiin toimintatapoihin verrattuna. Marginaalisetkin resurssitehokkuustoimenpiteet voivat johtaa suuriin etuihin käsiteltävien massojen suurien määrien vuoksi”, toteaa jätehuollon ja resurssien hallinnan tiimipäällikkö Karin Larsson Ruotsin Swecolta.
Kalasatamasta Pasilaan -raitiotiehankkeessa resurssitehokkuusstrategia
Infrastruktuurihankkeiden koon vuoksi jo pelkästään yhden prosentin vähennys tuottaa merkittäviä säästöjä hiilipäästöissä ja kustannuksissa. Urban Insight -raportissa on laskettu, että suuren eurooppalaisen rautatiehankkeen kohdalla tämä tarkoittaisi 347 000 kilometrin vähennystä kiviainesten kuljetuksissa, mikä puolestaan tarkoittaisi 3,2 miljoonan euron säästöjä ja 1 500 tonnin vähennystä hiilidioksidipäästöissä. Yksittäiset marginaaliset hyödyt voidaan sitten muuntaa merkittäviksi ympäristöllisiksi ja taloudellisiksi eduiksi ja monessa hankkeessa potentiaalia on vielä moninkertaisesti lisää.
”Suomessa massojen kuljetukseen voi liittyä pitkiäkin välimatkoja, mikä haastaa kierrätettävien maa-ainesten hyödyntämistä. Kaupungeissa rakentamisen kiertotalous on tehokkaampaa, sillä materiaaleja infrarakentamiseen voidaan saada myös muilta rakentamisen sektoreilta ja kiviainesta korvaavien tuotteiden kautta, kuten betonin kierrätyksestä”, kertoo Nina Aarras, Swecon johtava kiertotalousasiantuntija.
Infrahankkeiden kiertotalousasteen nostaminen yleistyy kuitenkin myös Suomessa. Esimerkiksi Helsingissä Kalasatamasta Pasilaan -raitiotiehanke on laatinut resurssitehokkuusstrategian hankekokonaisuudelle hyödyntäen kansainvälistä kestävän kehityksen BREEAM Infrastructure -arviointimenetelmää (ent. CEEQUAL).
”Olemme allianssikumppanien kanssa muodostaneet kiertotalousasiantuntijoiden tiimin ja työmme tuloksena on luotu kiertotalousmalli ja resurssitehokkuusstrategia raitiotielinjan rakentamiselle. Strategian vaatimuksena on käytetty BREEAM Infrastructure -kriteeristöä kestävän kehityksen ja kiertotalouden arvioimiseen. Hankkeessa on muun muassa kartoitettu kaikki purkumateriaalit, ja miten niitä on mahdollisuus hyödyntää. Myös kiviainesta korvaavia materiaaleja on selvitetty, esimerkkinä vaahtolasimurske. Monissa Euroopan maissa tätä kierrätyslasista valmistettua vaahtolasimursketta on hyödynnetty infrarakentamisessa jo ainakin 25 vuoden ajan ja Suomessakin sen hyödyntäminen on lisääntymässä kevytkiviaineen asemesta”, Aarras jatkaa.
Sweco on laatinut infrahankkeiden kiertotaloussiirtymää nopeuttaakseen Urban Insight -raportissa esitetyn toimenpidelistan, jonka tavoitteena on saada aikaan parannuksia seuraavilla alueilla:
- Lainsäädäntö ja kiertotalousohjeistus, massojen hankintakriteerit ja määrittelyt
- Yhteistyö, datan hyödyntäminen ja digitaaliset työkalut
- Rahoitus ja kannustimet sekä suunnittelu
Lisätietoja:
Heini Jokinen, mediakontakti, Sweco, p. 040 718 0063, heini.jokinen@sweco.fi