Kiertotalouskaupunki tarvitsisi 75 prosenttia vähemmän energiaa 

Julkaistu 20.10.2022

Swecon asiantuntijoiden laskelmien mukaan kiertotalouden mukaisella kaupunkisuunnittelulla vähennettäisiin jopa 75 prosenttia kaupunkien kokonaisenergian tarpeesta ja 97 prosenttia hiilidioksidipäästöistä nykyiseen verrattuna. 

Energian hinnan voimakas nousu suuressa osassa maailmaa on siirtänyt katseet energian säästämisen ja kierrättämisen mahdollisuuksiin. Yksi tehokas keino kortteli- ja kaupunkitasolla olisi siirtyminen systeemitason kiertotalousjärjestelmään, jossa huomioitaisiin kiertotalouden eri tasot niin materiaalien kuin energian osalta sekä alustatalouden näkökulmasta.   

Sweco on tehnyt skenaariolaskelmia kiertotalouden mukaisen kaupunkisuunnittelun arvosta energiatehokkuuden ja kestävän liikkumisen saroilla. Näiden laskelmien mukaan kiertotalouskaupungin kokonaisenergiantarve neliömetriä kohti on vuonna 2040 vain neljännes siitä, mitä se on nykyisillä suunnitteluprosesseilla ja ratkaisuilla. 

”Kaupungeilla on tänä päivänä edessään kaksinkertainen haaste, sillä niiden on samanaikaisesti laajennuttava ja saavutettava ilmastotavoitteet. On mahdollista säästää valtavasti energiaa, kun yhdistetään energiatehokkaat ratkaisut arkkitehtuuriin, jossa luodaan kävelyä ja pyöräilyä edistäviä eläviä asuinalueita ja ympäristöjä”, sanoo tutkimus- ja innovaatiostrategi Charlie Gullström Ruotsin Swecolta. 

Swecon Urban Insight -raportissa on esitetty viisi pääperiaatetta ja 15 konkreettista kiertotaloustoimenpidettä, joiden avulla kaupungit voisivat edistää ilmastotavoitteitaan, vähentää materiaalien ja energian kulutusta ja siirtyä lineaarisesta järjestelmästä kiertotalouteen. Raportissa tehdyt laskelmat ovat mitoitettu keskikokoiselle 90 000 asukkaan kaupungille. 

EU listasi sata kaupunkia, joita tuetaan ilmastoneutraaleiksi – listalla viisi kaupunkia Suomesta

”Kaupungistuminen jatkuu taaksemme jääneestä koronapandemiasta huolimatta ja tulevaisuudessa kaksi kolmasosaa maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Kiertotalousperiaatteiden soveltaminen kaupunkimittakaavassa on tehokas työkalu yhteiskunnan resurssitehokkuuden parantamiseksi. Tämän vuoden huhtikuussa EU listasi sata kaupunkia, joita tuetaan matkalla ilmastoneutraaleiksi kaupungeiksi – Suomesta listalla ovat Espoo, Helsinki, Lahti, Lappeenranta, Tampere ja Turku. Systeemitason kiertotalous edesauttaa ilmastoneutraaliksi etenemistä merkittävästi”, toteaa Swecon Urban Insight -hankkeen ohjausryhmän jäsen, arkkitehtien kehitysjohtaja Juha Vihma.  

Swecon Urban Insight -raportin skenaarion oletuksena on täydellinen sähköistyminen ja ihmisten nykyistä paljon aktiivisemmat liikkumisen muodot, millä on lisäksi merkittävä vaikutus terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimuksen* mukaan myös lisääntyvästä urbaanista ruoantuotannosta syntyvä ruokajäte voitaisiin jalostaa biokaasuksi ja tällä voitaisiin kattaa esimerkiksi paikallisen koulun sähkön ja lämmityksen kokonaistarve. Paikallisen ruoantuotannon myönteisiin vaikutuksiin kuuluu myös se, että järjestelmän tuottamalla ylimääräisellä lämmöllä voidaan lämmittää esimerkiksi 13 000 neliömetriä asuinrakennuksia.  

Kun kaupunkisuunnitelmissa edistetään kävelyä, pyöräilyä, julkista liikennettä ja muita liikkumispalveluja, vähenee esimerkiksi nelihenkisen talouden auton käyttö 200 kilometrillä kuukaudessa – viidenneksellä nykyisestä. Kaupunkien hiilidioksidipäästöt putoaisivat 97 prosenttia, kun kävelystä, pyöräilystä ja sähköisistä liikkumispalveluista on tullut normi vuoteen 2040 mennessä.  

Tällä hetkellä 27 EU-maasta 20:llä on EU:n vihreän kehityksen ohjelman mukainen kiertotaloutta koskeva suunnitelma. Amsterdamin ja Glasgow’n kaltaiset edelläkävijäkaupungit ovat vankka todiste siitä, että kiertotaloutta voidaan soveltaa laajamittaisesti jo nyt. 

Tutustu uusimpaan Urban Insight -raporttiin Määränpäänä kiertotalouskaupunki >>

*Urban Insight -raporttia varten tuotetut laskelmat ovat Swecon ja Swegreenin laatimia ja ovat osa laajempaa vuosina 2020-2022 toteutettua hanketta AIFOOD: AI for a sustainable food chain from farm to fork. Hankkeen rahoittajana on toiminut Vinnova.  

Lisätietoja:
Juha Vihma, arkkitehtien kehitysjohtaja, Sweco, puh. 050 500 0011, juha.vihma@sweco.fi
Mia Andelin, kestävän kehityksen johtaja, Sweco, puh. 050 597 2592, mia.andelin@sweco.fi
Heini Jokinen, mediakontakti, Sweco, puh. 040 718 0063, heini.jokinen@sweco.fi