Biodiversiteetti pääroolissa Pihlajaniemen asemakaava-alueen kehittämisessä Turussa

Julkaistu: 5.10.2023

Turun kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2029 mennessä. Tämä näkyy myös rakennushankkeiden suunnitelmissa: Turussa on laadittu Pihlajaniemen alueelle asemakaavamuutos, jonka tavoitteena on rakentaa aluetta ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi kaupunginosa ilmastoviisaasti ja luontoarvot huomioiden. Sweco on monialaisesti mukana Senaatti-kiinteistöjen kumppanina vahvistamassa Turun kaupungin ilmastotavoitteita.

Senaatti-kiinteistöjen omistamalle suunnittelualueelle Pihlajaniemen pohjoisosaan kaavoitetaan noin 2500 asukkaalle uutta urbaania ja merellistä asuinaluetta, jossa kiinnitetään erityistä huomiota Turun kaupungin ilmastotavoitteiden ja kestävien kulkumuotojen tehokkaaseen kasvattamiseen. Alueen rakentaminen on tarkoitus aloittaa 2024, ja neljään urakkaan jaettu hanke tähtää kokonaisuudessaan valmiiksi 2029 – juuri sopivasti Turun hiilineutraaliustavoitteen määränpäähän.

”Alueen maanomistajana Senaatti-kiinteistöt on vahvasti sitoutunut edistämään hiilineutraalisuutta ja biodiversiteetin kasvattamista Pihlajaniemen alueella. Tavoitteenamme on luoda ilmastoviisas ja luontoarvoja kunnioittava uusi kaupunginosa, joka tukee Turun kaupungin ja valtion ilmastotavoitteita ja edistää kestävien kulkumuotojen käyttöä”, kertoo Otto Virenius Senaatti-kiinteistöistä.

Sweco on laatinut asemakaavan pohjalta suunnittelualueelle katu- ja puistosuunnitelmat sekä katujen ja puistojen rakentamissuunnitelmat, jotka käsittävät alueen katujen, vesihuollon, puistojen sekä hulevesien suunnittelun. Rakennesuunnittelijat ja arkkitehdit ovat laatineet suunnitelmat katseluterassista, paviljongista sekä neljästä sillasta, jotka yhdessä jalankulku- ja pyöräilyreittien kanssa muodostavat virkistys-, huolto- ja pelastustiereitistön.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia hillitään kaupunkivihreällä

Kaupunkivihreällä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sekä sen vaikutuksiin varautumisessa. Erityisesti uusia asuinalueita suunnitellessa voidaan alusta asti kiinnittää huomiota kasviston ja viheralueiden määrään ja laatuun. Pihlajaniemen keskeisen viheralueen sekä katuvihreän tavoitteena on varastoida ilmakehän hiilidioksidia, lisätä varjoisia alueita, muokata pienilmastoa miellyttävämmäksi sekä edistää hulevesien hallintaa ja toimia hulevesien tulvatilavuutena.

”Kaupunkivihreällä on muitakin hyötyjä: se tukee ihmisten ja eliöstön hyvinvointia ja luonnon monimuotoisuutta, josta erityisesti kaupunkialueilla on suuri pula”, kertoo Swecon maisemasuunnittelun projektipäällikkö Jenni Tuuli. Tuuli johtaa suunnitteluhankkeessa luonnon monimuotoisuustyötä.

Nykyisellään suunnittelualuetta halkoo avo-oja, johon kerääntyy hulevesiä useamman kilometrin päästä. Hulevesipuistojen ja kosteikkojen suunnittelu osaksi kaupunkirakennetta on yksi keino hallita sään ääri-ilmiöiden lisääntymisen myötä yleistyneitä rankkasateita ja isojakin vesimassoja.

”Ojan ympärille on suunniteltu vehreä hulevesipuisto, jossa vesi polveilee purossa kerääntyen välillä lampiin ja kosteikkoihin. Samalla vesiä voidaan viivyttää, haihduttaa ja laskeuttaa luonnonmukaisin keinoin”, Tuuli jatkaa.

Myös alueen puusto on mietitty uudesta näkökulmasta. Suomessa on perinteisesti suosittu yksipuolisia ja vähälajisia katupuuistutuksia, mutta ilmastonmuutos on voimistanut myös kasvintuhoojien ja -tautien leviämistä. Niinpä yksilajiset istutukset ovat hyvin haavoittuvia suurille tuhoille. Turun kaupungin puuasiantuntija Aki Männistö on mukana hankkeessa laajentamassa Pihlajaniemen alueen puulajivalikoimaa:

”Kaupunkiympäristössä biodiversiteetin kehityksen kulmakiviä on ennakkoluuloton harvinaisten tai vähemmän käytettyjen lajien kokeilu, sillä muuten uusia, kaupungin vaativissa oloissa kestäviä lajikkeita ei löydetä. Alueen sisäisillä tonttikaduilla sekä aluetta halkovan promenadilla ja Pihlajaniemenaukiolla on toteutettu monilajisia ja kerroksellisia istutuksia”, kertoo Aki Männistö.

Pörriäisiä, lahopuita ja monimuotoista kasvillisuutta – biodiversiteetti huomioidaan joka nurkalla

”Pölyttäjille sopivat elinympäristöt ovat maailmanlaajuisesti pienenemässä. Siksi kaupunkivihreän roolia pölyttäjäystävällisenä ympäristönä tulee tukea. Pölyttäjille sopivaa kasvillisuutta voidaan suosia kaikessa viherrakentamisessa puistoista pihoihin ja pientareisiin, kasvikattoja unohtamatta”, Jenni Tuuli kuvailee yhtä hankkeen kestävyystavoitteista.

Pölyttäjiä on Pihlajaniemessä pyritty huomioimaan suosimalla hulevesirakenteen reunoilla muun muassa pajuja, leppiä ja pihlajia sekä muita kukkivia lajeja kuten kirsikka- ja koristeomenapuita. Kevään ruokapulaa paikkaamaan on istutettu sipulikukkia, joiden annetaan levitä alueelle. Pihlajaniemenaukiolle sekä kapeille kävelykaduille istutetaan heiniä sekä monilajisia runsaita, monilajisia ja -kerroksisia perennaistutuksia, jotka ovat saaneet innoituksensa luonnon kerroksellisuudesta ja kasviyhdyskunnista. Lisäksi suunnittelualueella säilytetään luonnontilaisia alueita, joilla kasvaa nuorta lehtimetsikköä sekä kosteaan paikkaan sopivia kasveja, kuten pusikoitunutta aluskasvillisuutta ja tervaleppiä.

”Jalostettuihin lajikkeisiin verrattuna luonnonkasvit ovat pölyttäjäystävällisempiä, sillä ne tarjoavat paremmat siitepöly- ja mesiapajat. Ne ovat myös sopeutuneet meidän ilmastoomme ja ovat kestäviä sekä helppohoitoisia. Kasvillisuuden annetaan kehittyä ja muuttua ja sopeutua vallitseviin olosuhteisiin ajan myötä. Keskinäinen kilpailu, luonnollinen elinkierto ja vuosien välinen vaihtelu muokkaavat istutuksen ilmettä”, kiteyttää Jenni Tuuli Swecolta.