Husin telttasairaala suunniteltiin epidemian varalle nopealla aikataululla – Uusi toimintamalli voidaan tarvittaessa kopioida eri puolille Suomea
Meilahden sairaala-alueen maanalaiseen pysäköintihalliin on rakennettu tilat noin 160 koronaviruspotilaalle. Swecon arkkitehdit laativat yksityiskohtaiset suunnitelmat tarpeen mukaan laajennettavalle telttasairaalalle, joka saadaan toimintaan tarvittaessa kolmessa viikossa.
HUS ja Sweco ovat tehneet laajaa yhteistyötä koko 2000-luvun, ja niin myös rauhan ajalle täysin poikkeuksellinen suunnittelutehtävä annettiin tutulle kumppanille.
”Päädyimme pandemiatilanteen kiristyessä varasairaalaratkaisuun, jotta tehohoitokapasiteetti voidaan turvata vaikeammissakin skenaarioissa”, kertoo varasairaalatoiminnoista vastaava toimialajohtaja Antti Vento HUS Sydän- ja keuhkokeskuksesta. ”Suunnitteluyhteistyö on ollut saumatonta.”
Varasairaalan suunnittelun ja mitoituksen lähtökohtana oli 6 x 12-metrinen kenttäsairaalateltta.
”Muuten työmme ei eronnut suurestikaan normaalista sairaalasuunnittelusta, jossa kaiken lähtökohtana on tilojen toiminnallisuus”, kertoo Swecon sairaalasuunnitteluun erikoistunut arkkitehti Heikki Laherma. Aivan ensimmäisenä arkkitehdit kuuntelivat sairaalan hoitohenkilökuntaa. ”Lisäksi huomiomme potilaiden, logistiikan, laitehuollon, siivouksen ja ruokapalvelujen tarpeet.”
Toimiva viranomaisyhteistyö varmistaa nopean käyttöönoton
Tilojen suunnittelua ohjasi kireä aikataulu ja ehdoton vaatimus sairaalan toimintavalmiudesta tarvittaessa kolmessa viikossa. Varasairaala rakentuukin joustavasti teltta kerrallaan.
”Muulta käytöltä suljettuihin maanalaisiin tiloihin mahtuu jopa 30 Suomen Punaisen Ristin telttaa”, toteaa hankkeen pääsuunnittelija Swecon arkkitehti Nicola Ugas. Vaikka kyse on telttasairaalasta, viranomaisvaatimukset ovat yhtä tiukat kuin muissakin sairaalahankkeissa. Lisäksi varasairaala otetaan käyttöön hätätilanteessa, mikä vaatii viranomaisilta nopeaa päätöksentekoa.
”Siksi olemme käyneet keskustelua rakennusvalvonnan ja paloturvallisuusviranomaisten kanssa koko suunnittelun ajan”, Ugas sanoo. Viranomaisia on tiedotettu ja valmisteltu hyvin etukäteen, jotta luvat saadaan nopeasti, kun niitä tarvitaan. ”Kaiken onnistuminen vaatii toimivaa yhteistyötä: avoimuutta, luottamusta ja kompromisseja.”
Valtavasti oikein mitoitettuja kalusteita, varusteita ja sairaalalaitteita
Maan alle on suunniteltu noin 100 vuodeosasto- ja 60 tehohoitopaikkaa tukipalveluineen. Sairaalan infektioylilääkärin, hoitohenkilökunnan ja eri käyttäjäryhmien kanssa määriteltiin yksityiskohtaisesti, missä ja mitä tarvikkeita, laitteita ja kalusteita tiloissa tarvitaan aina vaatekoukkuja myöten.
”Tärkeä osa suunnittelua olivat osastojen sisäänkäynnit eli sulut”, kertoo Swecon rakennusarkkitehti Nina Salo. Yhdessä käyttäjien kanssa mietittiin, miten sulut toimisivat parhaiten, kun hoitohenkilökunta liikkuu osastoille sisään ja ulos. ”Olennaista on suojavaatteiden pukemisen ja riisumisen oikea vaiheistus.”
Kaikki tekniikka, kuten ilmanvaihtojärjestelmät, teleyhteydet, sähköistys ja sairaalakaasut, vedettiin pysäköintihalliin etukäteen. Myös potilastelttojen väliin on saatava mahtumaan suuri määrä tavaraa ja nopeasti pystytettävät saniteettitilat. ”Telttojen väliin tulee esimerkiksi ilmanpuhdistajia, kaasupulloja, jäteastioita ja tarvikerullakoita”, Salo sanoo.
Uusista sairaaloista on tapana tehdä mallihuone 3D-ympäristöön ennen varsinaisten mallitilojen tekoa. Varasairaalaa varten rakennettiin kuitenkin suoraan kaksi mallitelttaa. ”Näin pystyimme toteuttamaan tarvittavat muutostyöt ennen kiinteitä asennuksia ja niiden dokumentointia”, Laherma kertoo. ”Valokuvien ja piirustusten perusteella jokainen teltta tullaan toteuttamaan täsmälleen samalla tavalla.”
Varasairaalahanke on Suomessa historiallinen. Kenttäsairaalaa suunnitellaan nyt ensimmäistä kertaa rauhan aikana, ja samalla tehdään valtakunnallisesti tärkeää työtä tulevaisuuden varalle. ”Investoinnilla turvataan potilashoidon kapasiteetti tulevaisuudessa vastaavassa pandemia- tai onnettomuustilanteessa”, Vento toteaa.
”Jos ja kun epidemiat toistuvat, HUSille luotua toimintamallia voidaan kopioida nopeasti eri puolille Suomea”, Laherma lisää.