Kaupunkipyöräjärjestelmien tulevaisuus näyttää edelleen valoisalta

Kaupunkipyöräjärjestelmiä on otettu käyttöön viime vuosina ympäri Suomen, eikä pyöräilyn positiivisia vaikutuksia tarvitse enää perustella. Sweco on ollut suunnittelemassa kaupunkipyöräjärjestelmiä muun muassa Helsingissä, Lahdessa ja Tampereella.

Swecon tavoitteena on edistää kestävää liikkumista ja pyöräilyä monella eri tasolla. Kestävän liikkumisen asiantuntijamme laativat kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelmien ja selvitysten lisäksi käytännön ratkaisuja. ”Konsultoimme muun muassa kaupunkipyöräjärjestelmien suunnittelussa ja hankinnassa. Suunnittelemme myös laadukasta pyöräliikenneinfraa pyöräreiteistä pyöräpysäköintiin”, kertoo projektipäällikkö Mikko Raninen.

Kaupungeilla on yhä enemmän avaimia käsissään kaupunkipyöräpalveluita suunnitellessaan ja hankkiessaan. Kaupunkipyörien teknologia on kehittynyt huimasti esimerkiksi siitä, kun Alepa-fillarit alkoivat rullata Helsingin kaduilla. Ranisen mukaan sähköavusteisuus on jo ja tulee olemaan kaupunkipyöräjärjestelmissä isoin trendi. ”Sähköpotkulaudat ovat tulleet osittain samalle sektorille kilpailemaan asiakkaista.”

Koronastakin selvittiin, vaikka joukkoliikenteen käyttö väheni ja karsi liityntä- ja työmatkoja esimerkiksi Helsingissä. ”Samalla virkistysmatkat lisääntyivät, ja kaupunkipyörillä ajettiin kerralla pidempiä matkoja.”

Kaupunkipyörät ovat vakiinnuttaneet asemansa Helsingissä

Sweco on ollut suunnittelemassa ja koordinoimassa Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmän asemapaikkoja jo vuodesta 2016 asti. ”Kaupunkipyörät ovat vakiinnuttaneet Helsingissä paikkansa ja suosionsa, ja tällä hetkellä Helsingin ja Espoon palvelussa on käytössä jo lähes 4600 pyörää”, Raninen sanoo. Helsingin pyöräasemat kattavat Östersundomia lukuun ottamatta koko kaupungin.

Seuraavaksi Helsingin seudulla valmistaudutaan vuoteen 2025, jolloin sopimukset ovat katkolla yhtä aikaa Helsingissä, Vantaalla ja Espoossa. ”Silloin oikeastaan koko seudun on mahdollista luoda yhteinen palvelu, mutta työ on aloitettava pian, jotta muutos sujuu jouhevasti”, Raninen sanoo. ”Yhdessäkin kaupungissa vie vuoden tai kaksi, ennen kuin uudet pyörät ovat kaduilla.”

Lahdessa matka taittuu Mankeleilla

Vuoden 2021 Euroopan ympäristöpääkaupungissa Lahdessa pyöräilyä kehitetään laaja-alaisesti. Tavoitteena on, että yli puolet matkoista tehdään vuonna 2030 kestävillä kulkumuodoilla. Swecon asiantuntijat laativat Lahdelle kaupunkipyörien toteutettavuusselvityksen, avustivat palvelun hankinnassa, ja reilua vuotta myöhemmin käyttöön otettiin 250 sähköavusteista Mankelia.

”Viime syksynä Lahdessa toteutettiin onnistunut pilotti, josta kaupunki sai paljon positiivista palautetta ja tärkeää informaatiota palvelun kehittämiseen”, Raninen sanoo. Pilottikaudella yhdellä Mankelilla tehtiin keskimäärin 2,33 matkaa päivässä ja pilottikauden lippuja myytiin yli 1600 kappaletta.

Swecon asiantuntijat olivat valmistelemassa kaupunkipyörähankintaa myös Oulussa ja Tampereella. Oulussa hankinnassa ei edetty, mutta Tampereella otettiin kesällä 2021 käyttöön 700 Sale-kaupunkipyörää. ”Ensimmäinen kesä piti sisällään myös vaikeuksia, mutta luottoa pyörien suosioon löytyy. Nyt seuraamme peukut pystyssä, miten ne vakiinnuttavat asemansa muiden kestävien kulkumuotojen, kuten ratikan, rinnalla.”

Laaja kokemus kotimaassa on huomattu Pohjanlahden vastarannalla. ”Saimme viime syksynä toimeksiannon asemaverkon suunnittelusta Tukholmassa”, Raninen kertoo. Tänä vuonna Tukholmassa otetaan käyttöön 5100 sähköpyörää, joiden palveluntuottaja on sama toimija kuin Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmässä.

Kaupunkipyöräpalveluiden tulevaisuus

Kaupunkipyörät ovat vakiinnuttaneet paikkansa, mutta tummiakin pilviä tai vähintään kysymysmerkkejä leijuu palveluiden yllä. Kaupunkipyörät ovat erinomainen joukkoliikenteen täydentäjä, mutta pandemian vaikutuksesta joukkoliikenteen käyttö on lähes romahtanut.

Kaupunkipyörien suosiosta siivunsa ovat ottaneet myös potkulautayritykset, jotka ovat nyt tuomassa myös sähköpyöriä kaupunkeihin. Uusia hinnoittelu- ja palvelumalleja kehittävät yritykset sekä niiden kasvavat kalustomäärät kaupungeissa vähintäänkin haastavat kaupunkien toimesta tarjotut palvelut.

Esimakua syksyllä saatiinkin Oulusta, jossa poliitikot päättivät luottaa markkinaehtoisten sähköpotkulautojen hoitavan kaupunkipyörien homman. Muuttuvassa ympäristössä kaupunkien on hyvä pohtia tarkkaan omat tavoitteensa kaupunkipyöräpalvelulle sekä mitkä niistä tavoitteista täyttyvät markkinaehtoisilla palveluilla ja mihin aukkoihin puolestaan tarvitaan kaupungin panosta.

On selvää, että peli on muuttumassa. Uusia toiminta- ja yhteistyömalleja tarvitaan, jotta kaupungit voivat hyötyä markkinoista pitäen silti huolen tavoitteidensa täyttymisestä. Elämme vähintäänkin mielenkiintoisia aikoja kaupunkipyöräpalveluiden parissa.