”Tiesin alusta lähtien, että nyt tehdään jotakin uutta, ainutlaatuista ja ihmisläheistä”, sanoo Swecon hankekehitysjohtaja Tapio Raunama. Monimuotoista hybridirakentamista sisältävä Tapiolan keskusta on ollut poikkeuksellinen kokonaisuus, joka on tuonut mielenkiintoisia haasteita suunnittelijoille.

”Jokaisen ratkaisun täytyy sopia yhteen eri tilojen ja ympäristöjen toiminnallisten vaatimusten kanssa. Samaan aikaan suunnitellaan isoja rakenteita, talotekniikkaa ja valtavia metrokuiluja, ja kaikki tehdään palvelemaan suurempaa kokonaisuutta: toimivaa kaupunkia”, Raunama kiteyttää.

Tiivis kaupunki- ja infrarakentaminen edistää yhteyttä luontoon

Tapiola näyttää tietä tiiviille kaupunkirakentamiselle Espoossa. Urbaani katukuva kivijalkaliikkeineen yhdistyy perinteisen puutarhakaupunginosan tunnelmaan. Lähiluonto on aivan nurkan takana.

”Ideana on, että tiivis solmukohta voi olla hyvin lähellä luontoa, kun taas puolitiivis kaupunkirakentaminen jatkuu usein silmänkantamattomiin”, Paananen korostaa. Tiivis asuminen on edellytys myös monipuoliselle palvelu- ja kulttuuritarjonnalle. ”Menestyvät pienyritykset tarvitsevat asiakkaita, joita vain riittävän tiivis kaupunkikeskusta tarjoaa.”

Myös uudistuva Keilaniemi edustaa kaupunkisuunnittelun uutta aikaa. ”Keilaniemen tunnelin valmistuminen on vienyt autot, melun ja ilmansaasteet maan alle, ja tilalle saadaan Tapiolaa ja Keilaniemeä yhdistävä puistokansi viihtyisine viheralueineen. Se on modernia ja toimivaa kaupunkisuunnittelua parhaimmillaan”, kuvailee Swecon infra- ja ympäristötoimialan johtaja Juho Siipo.

Länsimetro avasi ovet tulevaisuudelle

Tapiolan liikenneyhteydet ovat Länsimetron, liityntäliikenteen uuden bussiterminaalin ja läheltä kulkevan Raide-Jokerin ansiosta huippuluokkaa.

”Alueen kehittäminen ei olisi ollut mahdollista ilman metroyhteyttä”, Paananen korostaa. ”Yksityiset toimijat sijoittavat vain alueisiin, joissa on tiiviin kaupunkirakenteen lisäksi nopea, sujuva ja säännöllinen julkinen liikenne, mieluiten raiteilla.”

Raideinvestointi on vaikuttanut Tapiolan palvelutarjontaan, ja alueella on jo noin 150 erikoisliikettä ja palvelua. ”Investoinnit nostavat Tapiolan Leppävaaran varjosta moderniksi liikekeskukseksi, joka on houkutteleva asiointipaikka asukkaiden lisäksi matkailijoille”, Paananen uskoo.

Uudistunut julkinen liikenne tekee Tapiolaan saapumisesta sujuvaa, onpa kulkupeli mikä tahansa. ”Metro ja lähiliikkumiseen sopivat kaupunkipyörät takaavat, että ihmiset voivat jättää autonsa kotiin, jos haluavat. Se parantaa liikenteen nopeutta ja sujuvuutta kaikille tienkäyttäjille.”

Kolmen kaupunginosan uniikki kokonaisuus

Tapiolan uudistaminen on osa noin 100 miljoonaa euroa maksavaa Kehä I Keilaniemessä -projektia, jossa kehitetään Tapiolan lisäksi suuryritysten kehtona tunnettua Keilaniemeä ja kampusalue Otaniemeä.

”Länsimetro, tunneliin siirtynyt Kehä I ja uudet kevyen liikenteen väylät sitovat kaupunginosat orgaaniseksi kokonaisuudeksi, jossa jokaisen alueen heikkoudet kääntyvät vahvuuksiksi”, Paananen sanoo. ”Tulevaisuudessa kaikki kolme kaupunginosaa kasvavat yhteen tiiviimmin ja tiiviimmin, mikä muodostaa eurooppalaisellakin mittapuulla aivan uniikin kokonaisuuden.”

Tapiolassa, Otaniemessä ja Keilaniemessä tullaan testaamaan erilaisia jakamis- ja kiertotalouden ratkaisuja sekä kestävän kaupunkirakenteen innovaatioita, kuten sähköllä kulkevia robottibusseja. Uudistamisessa on huomioitu, että Aalto-yliopiston henkilökunnasta jo noin 40 prosenttia tulee ulkomailta.

”Kansainvälisiä vetovoimatekijöitä ei tarvitse hakea kaukaa, vaan esimerkiksi Tapiolan vahvuudet ovat samat kuin 1950-luvulla. Alueen puitteet vehreänä kulttuurikeskuksena houkuttelevat tulevaisuudessakin kansainvälisiä osaajia, startup-yrittäjiä ja professoreita perheineen rakentamaan yhteistä elämää.”

Tämä uutinen on osa Swecon Urban Insight -hanketta, joka tuo esiin kestävää kaupunkikehitystä asukkaiden näkökulmasta. Tutustu aiheeseen liittyviin Urban Insight -raportteihimme täällä.

Uutisen kuva: Espoon kaupunki/Pessi Parviainen Summit Media Oy