Kestävässä Lapin matkailubisneksessä tarvitaan sosiaalinen toimilupa
Lapin matkailu kasvaa kohisten. Moni näkee Lapin turismissa kultakaivoksen, mutta Swecon aluekehittämisen asiantuntijat Markku Nissi ja Kimmo Vähäjylkkä tietävät myös, mikä matkailun kehittämisessä on haastavaa. Käänsimme katseen pohjoiseen.
Matkailu on yksi nopeimmin kasvia teollisuuden aloja Suomessa. 15 miljardin euron kakulla sen osuus Suomen BKT:sta on jo 2,6 prosenttia. Meillä on kuntia, joissa matkailu on ylivoimaisesti suurin työllistäjä. Matkailualueina Suomessa vetovoimaisimpia ovat tällä hetkellä pääkaupunkiseutu ja Lappi.
”Osa ihmisistä hakee elämyksiä pimeydestä, kylmyydestä ja hiljaisuudesta”, kertoo Swecon kehitysjohtaja Kimmo Vähäjylkkä.
Vähäjylkän osaamista on alueiden ja matkailun kehittäminen. Hän on tehnyt kymmeniä matkailun Master planeja ja niihin liittyviä maankäytön kehittämissuunnitelmia – pohjoisen suunnalla esimerkiksi Ylläkselle, Rovaniemelle, Inarijärvelle ja uusimpana Utsjoelle. Vähäjylkkä on kuitenkin huomannut vuosien varrella, että toisinaan matkailun kehittämissuunnitelmien tavoitteet ja niiden sisältämät investoinnit jäävät toteutumatta.
”Yleensä ongelmana on sitoutumisen puute tai liian isot suunnitelmat, joista puuttuu konkreettisuus”, summaa pudasjärveläinen Markku Nissi, joka aloitti vuodenvaihteessa strategisen suunnittelun tiimissä Rovaniemellä. Markun tehtävänä on jatkaa siitä, mihin Master planeissa on päästy.
”Luomme suunnitelmallisen sisällön sille, miten vaikka matkailuinvestointi viedään maaliin. Tärkeää on esimerkiksi tunnistaa ja arvioida alueelle soveltuva konsepti, joka luo merkityksiä ja arvoa asiakkaalle. Näin investoija tai yritys saa tiedon missä on liiketoimintapotentiaalia ja missä ei. Jokaiselle alueelle pitää luoda oma kasvupolku.”
Matkailubisneksen konkarina Nissi tietää, mistä puhuu. Ennen suunnittelu-uraa hän työskenteli pitkään hotelli- ja ohjelmapalvelusektorilla myyntipäällikkönä. Lisäksi hän on ollut kehittämässä matkailu- ja hyvinvointipalveluja.
”On huomattavasti helpompi suunnitella palveluja ja konsepteja, kun on ollut niitä itse myymässä niin kuluttaja-asiakkaille sekä matkanjärjestäjille. Pystyn hahmottamaan mikä voi toimia käytännössä ja mitä konseptin toteuttaminen edellyttää. Olen oppinut ajattelemaan liiketoiminnan kautta.”
Nissi etsii kunkin alueen vahvuuksia, joilla on mahdollisuuksia erottua markkinoilla. Käytännön työkaluina Nissillä ovat muun muassa investointi- ja kannattavuuslaskelmat, toteutettavuusselvitykset sekä vaikutusten arvioinnit, joiden avulla voidaan helpottaa yrittäjien, päättäjien sekä sijoittajien päätöksentekoa mielekkäiden investointi- ja kehityskohteiden tunnistamiseksi.
Luottamuksen rakentamista
Ilman matkailua Lapissa olisi paljon pimeitä ikkunoita. Siksi investorit otetaan monella alueella ilolla vastaan. Nissi ja Vähäjylkkä tuntevat kuitenkin myös Lapin matkailun kehittämisen haasteet.
”On iso merkitys, miten matkailu yhteensovitetaan muihin elinkeinoihin, kuten porotalouteen, tuulivoimaan, kaivostoimintaan ja metsätalouteen. On myös otettava huomioon, että iso osa Lapista on suojeltua. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä tarkemmin alueen erityispiirteet, kuten saamelaisuus ja pohjoisen herkkä luonto on otettava huomioon”, Vähäjylkkä summaa.
Uuden matkailukonseptin pitää istua alueelle muutoinkin kuin lukujen valossa. Luottamuksen rakentamisella ja toimijoiden kuulemisella sekä avoimella keskustelulla on iso merkitys. Nissi ja Vähäjylkkä allekirjoittavat, että Lapissa on erityisen tärkeää saada sosiaalinen toimilupa ja hyväksyttävyys investoinnille tai kehityshankkeelle. Vähäjylkkä nostaa esimerkiksi Utsjoen. Siellä on tärkeää, että matkailu hyödyttää myös paikallisia esimerkiksi virkistysmahdollisuuksien, uusien palvelujen tai vaikka asuntorakentamisen muodossa.
Kasvutavoitteet ja vastuullisuus käsi kädessä
Nissin tavoitteena on, että matkailukohteita rakennetaan tulevaisuudessa kestävämmin ja hallitummin ja vastuullisuus näkyy myös yritysten toiminnassa enemmän. Nissin intohimona onkin viedä nämä arvot konkretiaan asti.
”Nyt keskustellaan paljon, miten vältymme massaturismilta, jottei Lapille käy venetsiat tai islannit. Rakentamisen pitää olla hallittua. Mielestäni olisi aina hyvä pohtia, mihin uusi investointi alueella tähtää ja mihin se vaikuttaa. Pitäisi katsoa isompaa kuvaa. Mitkä jutut palvelevat toisiaan? Korkeat kasvutavoitteet ja vastuullinen toiminta pitäisi olla käsi kädessä.”
Entä mitä Nissi haluaisi nähdä Lapissa entistä enemmän? Tällä hetkellä erottautumiskeinoja ovat muun muassa lumi, jää, revontulet, pimeys ja tietysti Joulupukki.
”Ainutlaatuisia, autenttisia ja paikallisuuteen perustuvia matkailukonsepteja! Ei lähdetä kopioimaan muita vaan tehdään omista vahvuuksista, omasta kulttuurista ja luontoa kunnioittaen. Nyt kun perusasiat ovat kunnossa, kaipaisin vielä lisää innovaatiota – miten erotutaan. Uutta virtaa toivoisin myös rakentamisen energiatehokkuuteen ja kestäviin ratkaisuihin – ne eivät saa olla pelkkää juhlapuhetta.
Kuva: Lapin materiaalipankki Markus Kiili