Kirkkonummen datakeskus

Kirkkonummelle kaavoitetaan vastuullinen rakennuspaikka suurdatakeskukselle – Hukkalämmöistä mahdollista saada kaukolämpöä jopa 80 000 kotitaloudelle

Kirkkonummella laaditaan maanomistajan, kunnan ja energiayhtiön yhteistyönä asemakaavaa suurdatakeskusta varten. Datakeskuksen hukkalämpöjä on tarkoitus hyödyntää kaukolämmön tuotannossa, mikä laskisi pääkaupunkiseudun hiilipäästöjä merkittävästi.

Energiayhtiö Fortum, Kirkkonummen kunta ja maanomistaja EKE-Rakennus Oy edistävät yhdessä uudenlaisen datakeskuksen sijoittumista Kirkkonummelle. Kolabackenin alueen asemakaavan laadinta lähti liikkeelle Fortumin ideasta ja maanomistajan aloitteesta kunnan myötävaikutuksella. Sweco toimii hankkeen kaavakonsulttina.”Halusimme varmistaa kaavoitushankkeelle riittävät resurssit ja osaamisen kaikissa tilanteissa”, kertoo EKE-Rakennuksen hallituksen puheenjohtaja Tea Ekengren-Saurén. ”Swecolta saimme samasta talosta asiantuntijat sekä kaavoitukseen että datakeskuksen viitesuunnitelman laadintaan.”Kaavaluonnos valmistui kuudessa kuukaudessa, vaikka maa-alue on noin 122 hehtaaria ja rakennusoikeus 387 000 neliötä. ”Meillä kaikilla oli sama visio siitä, ettei kyse ole pelkästään kaavoitushankkeesta, vaan valtakunnallisesti merkittävästä teosta hiilijalanjäljen pienentämiseksi”, Ekengren-Saurén sanoo.Sweco on Kirkkonummen kunnan puitesopimuskumppani, joten yhteistyö myös kunnan kaavaviranomaisten kanssa oli tuttua. ”Kirkkonummella halutaan edistää valtakunnallisesti merkittäviä hankkeita, ja viranomaisyhteistyö onkin ollut aivan esimerkillistä”, toteaa Swecon kaavoitusarkkitehti Sanukka Lehtiö.Datakeskus laskee Helsingin seudun hiilipäästöjä merkittävästi

Kirkkonummi kuuluu hiilineutraalien kuntien HINKU-verkostoon, ja tulevalla datakeskustoimijalla on velvollisuus käyttää päästötöntä energiaa. Kaava suosittelee alueella muun muassa aurinkopaneelien käyttöä, ja myös datakeskuksen hukkalämmöt halutaan hyödyntää kestävästi.

Fortum on sitoutunut sulkemaan Suomenojan kivihiilivoimalan vuoteen 2025 mennessä, jolloin datakeskuksen hukkalämmöt toimisivat korvaavana energianlähteenä.

”Noin 100 MW:n datakeskus tuottaisi kaukolämpöä noin 80 000 kotitaloudelle, mikä laskisi Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten alueen CO2-päästöjä noin 300 000 tonnilla vuodessa”, Ekengren-Saurén toteaa.

Kaavoituksella voidaan tukea vastuullista rakentamista

Kolabackenin kaavoitus oli moniulotteinen, mutta samalla poikkeuksellisen ristiriidaton tehtävä. ”Hanke on erinomainen esimerkki siitä, miten kaavoituksella voidaan osoittaa toiminnalle vastuullinen rakennuspaikka”, Lehtiö sanoo. ”Kolabacken on harvinaisen yhtenäinen asumaton maa-alue Länsiväylän ja Kehä III:n risteyksessä valmiin kaukolämpö- ja sähköverkon alueella.”

Pääosin alueen luonto on hakkuuaukeaa. ”Kaikki luontoarvojen kannalta merkittävät alueet pystyttiin jättämään kaavan ulkopuolelle tai kaavoittamaan virkistyskäyttöön”, Lehtiö sanoo. Viidesosa kaavasta onkin jatkossa virkistys- ja ulkoilualuetta. ”Luontokohteiden äärelle on helppo päästä uusien kevyen liikenteen väylien ja julkisen liikenteen pysäkkien ansiosta.”

Kaavaluonnos on kesän ajan kaikkien nähtävillä. Elo-syyskuussa kaavalausuntoihin laaditaan vastineet. ”Kaavaehdotuksen laatimisen jälkeen kaava etenee toivon mukaan hyväksymismenettelyyn helmikuussa 2021”, Lehtiö kertoo.

Olethan tutustunut Swecon Urban Insight -raportteihin? Urban Energy -raporttisarjassa on esitelty energiamurroksen tulevaisuutta >>