0 tulosta 0 yhteensä tuloksesta ""

Poistotekstiilien kierrätys

Lounais-Suomen jätehuolto etsii ratkaisua poistotekstiilien kierrätykseen – Tavoitteena tuotekehitysalustana toimiva pilottilaitos

Swecon asiantuntijat selvittivät, miten poistotekstiilejä kierrätetään Suomessa ja Euroopassa. Selvitys toimii taustatietona Lounais-Suomen Jätehuollon uudelle tekstiilien jalostuslaitokselle, jossa on tarkoitus käsitellä aikanaan kaikki Suomessa kuluttajilta syntyvä poistotekstiili.

”Tekstiilien kierrätyksessä eletään mielenkiintoisia aikoja”, toteaa Swecon kiertotalouden erikoisasiantuntija Nina Aarras. Vuodesta 2025 alkaen EU-direktiivi vaatii, että kaikki kuluttajien poistotekstiilit on erilliskerättävä. ”Tällä hetkellä Suomen kierrätyskapasiteetti ei riitä poistotekstiilien laatukierrätykseen, vaan suurin osa tekstiileistä hyödynnetään energiana tai ne päätyvät hallitsemattomasti kolmansiin maihin.”Kunnallisena jäteyhtiönä Lounais-Suomen Jätehuolto vastaa alueensa asukkaiden jätehuollosta, ja yhdyskuntajätteet lajitellaan jo noin 30 eri jakeeseen. Tekstiilit ovat yksi viimeisistä jakeista, joita ei erilliskerätä, koska kierrätyskeinot puuttuvat.

”Yhtiömme on tehnyt strategisen päätöksen panostaa kiertotalouden edistämiseen, ja siksi haluamme tarttua muna-kanaongelmaan ja luoda poistotekstiilien kierrätyksestä Suomeen uuden teollisuuden alan”, toteaa Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n kiertotalousasiantuntija Sini Ilmonen.

Tällä hetkellä Pohjoismaissa toimii joitakin tekstiilien jalostuslaitoksia, jotka valmistavat tiettyjä uusiotuotteita. Jäteyhtiössä halutaan keskittyä tuotekehitykseen.

”Tavoitteemme ei ole kehittää itse uusia tuotteita, vaan tarjota yrityksille tietoa poistotekstiileistä ja avata kuitua hyödyntäjien tuotekehitystarpeisiin.”

Markkinaselvitys uusiotekstiilien mahdollisuuksista

Aluksi Lounais-Suomen Jätehuollon suunnitelmissa on rakentaa Turkuun vuonna 2020 pilottilaitos. Linjaston tarkempaa suunnittelua ja hankintapäätöstä varten jäteyhtiö halusi selvittää markkinatilanteen.

”Hyödynsimme muun muassa Telaketju-verkoston keräämää tietoa siitä, miten poistotekstiilejä voidaan prosessoida ja jalostaa uusiokäyttöön”, Aarras kertoo. Selvityksessä keskityttiin aloihin, jotka jo hyödyntävät kierrätettyjä tekstiilejä, koska uuden arvoketjun muodostaminen veisi vuosia.

”Selvitystyö oli haastavaa, koska asia on niin uusi”, Ilmonen toteaa. ”Swecon asiantuntijat tekivätkin paljon taustatyötä ja tarjosivat meille koosteen siitä, mitä alalla tapahtuu. Seuraavaksi voimme jatkaa aiheen syventämistä. Opeteltavaa on paljon!”

Yhteisenä tavoitteena on luoda poistotekstiileille markkinoita arvokkaana uusioraaka-aineena, jota voidaan käyttää muun muassa vaatteissa ja komposiiteissa. ”Esimerkiksi kierrätettyä puuvillaa voidaan käyttää vaateteollisuuden lisäksi autoteollisuuden verhoilukankaana. Hyvä esimerkki jätemateriaalien hyödyntämisestä uusioraaka-aineena on suomalaisinnovaatio the Other Danish Guy”, Aarras sanoo.

Monimuotoisen materiaalin lajitteluun tarvitaan uutta teknologiaa

Poistotekstiilien kierrätyksen suurimpia haasteita on tekstiilimassan monimuotoisuus. Tekstiilien lajittelu tehdään suurimmaksi osaksi käsityönä tuotelappujen perusteella. Niissä ei tarvitse mainita materiaaleja, joita on tuotteessa vain joitain prosentteja.

”Herkimmät kierrätysprosessit kestävät huonosti epäpuhtauksia, ja siksi yksi tavoitteemme on kehittää uusia tunnistusteknologioita ja tuottaa sitä kautta laadukkaampia raaka-aineita uusiotekstiilien hyödyntäjille”, Ilmonen kertoo.

Kierrätysprosessissa on tärkeää optimoida, miten kauan materiaalia kannattaa käsitellä. ”Ratkaisun pitää olla taloudellisesti kannattava eikä käsittely saa vaatia liikaa kemikaaleja, mikä vähentäisi uusiomateriaalin ympäristöhyötyjä”, Aarras sanoo.

Kiertotalousinnovaatiot muuttavat tuotannon sivuvirrat raaka-aineiksi

Tekstiilien uusiokäyttöä on tutkittu Suomessa paljon ja keskustelu kiertotaloudesta on vilkasta. Vaikka ilmapiiri on myönteinen, tukirahat puuttuvat. ”Energiasektorille ja biotalouteen on saatavilla tukia, jotka kiertotaloushankkeista yhä puuttuvat”, Ilmonen toteaa. ”Tutkimusrahan lisäksi valtion tukea tarvitaankin kiertotalousinvestointeihin.”

Kiertotalouden edistäminen vaatiikin yhtä aikaa lainsäädännön kehittymistä, ympäristötietoisuutta ja uusia liiketoimintaideoita.

”Me Swecolla haluamme edistää kiertotaloutta tuottamalla tietoa, jonka avulla teollisuutta suunnataan oikeille markkinoille”, Aarras kiteyttää. Tuloksena voi olla uusia käyttökohteita tuotannon jäte- ja sivuvirroille tai kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Usein ratkaisut auttavat myös säästämään kustannuksia. ”Aiemmin pelkästään kuluja aiheuttanut materiaalivirta voidaan oikeilla prosesseilla jatkojalostaa raaka-aineeksi, jolloin kulut kääntyvät tuloksi.”