0 tulosta 0 yhteensä tuloksesta ""

Kestava matkailu original

Miten arktisia elementtejä voi hyödyntää luontomatkailussa? Voiko retkeilykeskuksen ideologia toimia suomessa? Swecolla ollaan askeleen edellä kestävän matkailun kehittämisessä.

Sweco toimii edelläkävijänä kestävämmän matkailun, maankäytön ja uusien matkailupalveluiden asiantuntijana. Ympäristömme ja kulttuurimme tärkeys ja vastuu alueiden elinvoimaisesta tulevaisuudesta luontoa kunnioittaen on suunnittelijoillemme sydämen asia. Mutta mitä kestävä matkailu tarkoittaa ja miten se näkyy kohteissamme ympäri Suomen?

Maastopyöräily lumisessa ja hiljaisessa luonnossa kuulostaa valtavan ihanalta ja sitä se taatusti on. Swecon kehitysjohtaja Kimmo Vähäjylkkä tietää ympäristösuunnittelijana luontoaktiviteettien vetovoimaisuudesta. Hän on suunnitellut pitkään kestävää matkailua ja kiinnostavia alueita Suomessa. Kohteitakin on lähes 30. ”Kyllä meidän valttinamme on Suomen ainutlaatuinen luonne ja ympäristö; Euroopan puhtainta ilmaa, hiljaisuutta, luonnon eri elementtejä, kylmyyttä, pimeyttä eikä mitään keinotekoista. Kestävä matkailu pohjautuu näihin elementteihin. Uusien harrastuslajien tuominen Suomen luontoon hyvin rakennettuina matkailupalveluina houkuttelee entisestään matkailijoita kiinnostaviin kohteisiin”, Vähäjylkkä hymyilee.

Tämän päivän matkailu on ekologiaa ja energiatehokkuutta

Moni mieltää kestävän matkailun ekologisuuteen. Koitammekin välttää ilmastonmuutoksen edessä turhaa liikkumista ja suosia lähimatkailua. Eteläsuomalaisen on kuitenkin välillä päästävä pohjoiseen ja tuntureille. Mutta mentäisiinkö vaihteeksi junalla tai yhteiskuljetuksella? Paikan päällä ei toivottavasti autoa tarvitakaan.

Asiantuntijamme suunnittelevat uusista matkakohteista mahdollisimman kompakteja, joissa palvelut, liikkuminen ja matkaketjujen toimivuus huomioidaan kaikkialla.

Useisiin kohteisiin Suomessa ei pääse kuin omalla tai vuokra-autolla. Matkailijoiden ja etenkin keliin tottumattomien ulkomaalaisten voi olla haastavaa ajaa Suomen talviolosuhteissa. Turhaa autolla ajamista tulisi välttää myös matkakohteen sisällä. ”On tärkeää luoda mahdollisimman toimivia matkaketjuja, joissa yhdistellään julkista liikennettä, logistiikkapalveluita ja yhteiskuljetuksia. Matkakohteessa kävellään, pyöräillään tai mennään hissillä näppärästi paikasta toiseen. Palveluiden tulee olla tarpeeksi lähellä toisiaan, jotta auto jätetään parkkipaikalle, joka on asiakkaan käytössä huolettomasti koko matkan ajan”, kuvailee Vähäjylkkä.

Kohteissa pyritään käyttämään energiatehokkaimpia elinkaariratkaisuja ja lähienergiaa ja hyödyntämään biotaloutta ja suomalaiseen sielunmaisemaan sopivia rakennusteknisiä luonnonmateriaaleja, kuten puuta, turvetta ja kiveä. Parkkipaikat viedään maan alle.

Uudenlaisia ratkaisuja kestävään matkailuun

Matkailukeskusten on panostettava kestävään matkailuun. ”Koli, Himos, Saimaan alue, Kalajoki, vain muutamia kohteitani nimetäkseni. Kolin visio kymmenkertaistaa matkailuvolyymi vuoteen 2050 mennessä tarkoittaa ympärivuotuista toimintaa ja vahvaa kansainvälistymistä. Ihmisvirtojen lisääntyessä myös kestävän suunnittelun tärkeys korostuu.”

Tarvitaan innovatiivisia ratkaisuja, kuten esimerkiksi katetun laskettelurinteen yhdistämistä kylpylään tai kahden kävelykeskuksen yhdistämistä hisseillä. Vähäjylkkä on ideoinut Himokselle ja Kolille retkeilykeskuksia Base Camp -hengessä, sähköpyöräparkkeja kaiken ikäisille sekä erilaisia ratkaisuja vesielementtien hyödyntämiseksi.

Kestävä matkailu on yhteispeliä – kun maankäyttö ja intressit kohtaavat, lyödään kättä päälle

Matkailua tulee suunnitella alueen kokoon nähden sopivaksi. ”Kun puhutaan luonnon olosuhteista, maankäytöstä, arvokkaista vesistöistä ja suojelukohteista, olemme herkkien asioiden äärellä. Kestävyyden näkökulmasta meidän tulee kunnioittaa ja kuunnella alueen paikallista kulttuuria ja ihmisiä. Arvostamalla paikallista arkea, yrittäjiä ja esimerkiksi Lapissa porotalouden kanssa työskenteleviä, saadaan parhaat ratkaisut alueen kehittämisestä esiin. Tässä kohtaa on osattava kysyä ja kuunnella”, kertoo Vähäjylkkä.

Matkailua tulee kehittää kokonaisvaltaisesti, jotta alueen elinvoimaisuus säilyy. On huomioitava yrittäjät ja monipuoliset palvelut, jotka ovat helposti lähellä. Mutta miten Suomessa toimisi esimerkiksi Ruotsissa hyödynnetty retkeilykeskuksen ideologia? ”Suomessakin aletaan sisäistää ajatusta, että kaikki palvelut pesulasta ja varusteista oppaaseen voidaan ostaa paikan päältä”, kuvailee Vähäjylkkä.

Puitteet kunnossa – infraan satsataan

Himoksen Master Plan valmistuu vuonna 2019 ja aluetta kehitetään ihan uudelle tasolle. Himokselle rakennetaan uusia matkailupalveluita, vaellus- ja pyöräreittejä, kävelyyn innostavia uusia väyliä ja erilaista matkailurakentamista tukemaan alueen kasvua.

Matkailukeskuksen kestävä idea näkyy myös esimerkiksi Kalajoella, jossa paikalliset yrittäjät ovat innoissaan uudesta matkailukonseptista, joka tuo energiaa ja uutta liiketoimintaa ja matkailutuloja alueelle. ”Kalajoki kehittyy ympärivuotisena, arktisena ja kansainvälistyvänä matkailukeskuksena, esimerkiksi Bike Trail Center-, Forest Skating-  ja Horse Village -konseptien sekä monipuolisen Kalajoen Marinan kärkihankkeen kautta”, kertoo Kalajoen Hiekkasärkät Oy:n toimitusjohtaja Janne Anttila.

”Meillä on valtavasti vielä hyödyntämätöntä potentiaalia, jota on nyt valjastettava käyttöömme. Matkailun kehittämisestä hyötyvät kaikki, niin alueella asuvat yrittäjät, matkaajat kuin paikalliset asukkaatkin”, kuvailee Vähäjylkkä.

Mutta mikä on mieleenpainuvin paikka suunnittelijalle itselleen? ”Mieli ikävöi talviseen Tenojokilaaksoon. On ainutlaatuista ja hieno elämys, että voi kävellä veden päällä, kairata hankeen reiän ja ottaa sieltä kahvivedet.”