Projektipäällikkönä Swecolla: ”Arkkitehti katsoo rakennushanketta laajasta helikopterinäkökulmasta”
Arkkitehtisuunnittelun projektipäällikkö Anne Viisteensaari siirtyi Swecolle yrityskaupan myötä Optiplanilta. Hänestä on erityisen antoisaa uppoutua arkkitehtisuunnittelun luonnosvaiheeseen, jossa kohteeseen etsitään parhaita ratkaisuja.
KUKA OLET JA MITÄ TEET SWECOLLA?
Anne Viisteensaari ja toimin Swecolla projektipäällikkönä asuntosuunnittelussa. Noin 20 vuotta kestäneen urani aikana olen suunnitellut pääkaupunkiseudulle noin 20 asuntosuunnittelukohdetta, keskimäärin yhden per vuosi!
MIKÄ SINUA KIEHTOO ARKKITEHTISUUNNITTELUSSA?
Arkkitehdin työ on hyvin monipuolista, ja se vaatii yhteistyötä useiden eri toimijoiden, kuten tilaajan, viranomaisten ja erikoissuunnittelijoiden, kanssa. Arjen kiireen keskellä uppoudun mielelläni uuden kohteen luonnosteluun ja parhaiden ratkaisujen löytämiseen. Kiinnostavaa arkkitehdin työssä on myös suurten kokonaisuuksien hallinta. Se korostuu erityisesti pääsuunnittelijan roolissa. Arkkitehdiltä vaaditaan laajaa helikopterinäkökulmaa ja riittävästi tietoa vähän kaikesta.
Suunnitteluprojekteissani on aina kyse yhteistyöstä, ja eteenpäin mennään yhdessä rintamassa. Arkkitehdin työssä tulee jatkuvasti esiin uusia asioita ja viestintätilanteita, joissa on mietittävä tarkkaan, keitä kaikkia asia koskee, mihin kaikkeen se vaikuttaa ja milloin asiasta on oikea aika viestiä. Päätöksiä on tehtävä nopeasti.
MINKÄLAISIA PROJEKTEJA SINULLA ON TYÖN ALLA TÄLLÄ HETKELLÄ?
Espoon Karakallion asuinkerrostalot ovat mielenkiintoinen Joutsenmerkki-hanke ja minulle ensimmäinen asuinkerrostaloprojekti, johon suunniteltiin maalämpö ja aurinkopaneelit. Kolme asuinkerrostaloa rakennetaan vanhalle kalliolle, joten sijainti on haastava korkeuserojen takia. Esteettömyyden ratkaiseminen oli erityisen vaativaa kolmannessa talossa, joka sijaitsee kallion korkeimmalla kohdalla.
Olen suunnittelemassa täydennysrakentamista myös Helsingin Pitäjänmäen asemalle. Kapeahkolle tontille on suunnitteilla 57 asunnon retrohenkinen kohde, jonka on sovittava olemassa olevaan kaupunkikuvaan ja katujulkisivuihin, kun tien molemmin puolin on 1960-luvun ja jopa 1940-luvun suojeltuja asuinkerrostaloja. Ratkaisuissa ei revitellä, vaan edetään tyylillä ja taidolla! Yhtenäisyyttä luodaan esimerkiksi julkisivun aukotusten rytmillä, värimaailmalla ja materiaalivalinnoilla. Pääosin rapatun julkisivun tehosteena on 1. kerroksen tiilimuuraus, ja vesikatteeksi tulee pellistä symmetrinen harjakatto.
MITEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN ARVOT NÄKYVÄT TYÖSSÄSI?
Kestävä kehitys, vähähiilinen rakentaminen ja elinkaariajattelu näkyvät arkkitehtisuunnittelussa yhä enemmän. Samalla opittavaakin on paljon. Ala on murroksessa, ja lainsäädäntö tulee muuttumaan. Pääsuunnittelijan ja arkkitehdin on hallittava tulevina vuosina rakennusten hiilijalanjälkeen liittyvää kokonaisuutta nykyistä laajemmin yhdessä energia- ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Todennäköisesti jo rakennuslupavaiheen tehtävälistalle tulee uusia hiilijalanjälkeen liittyviä selvityksiä.
Arkkitehdin työssä kestävän kehityksen periaatteet ovat laaja kokonaisuus, joka käsittää ekologisia, taloudellisia ja sosiaalisiakin näkökulmia. Konkreettisesti se voi tarkoittaa esimerkiksi ympäristön huomioimista rakennuksen sijoittamisessa, vähähiilisten materiaalien valintaa, yhteisöllisyyden korostamista yhteistiloissa tai teknisten yksityiskohtien sovittamista energialaskennan kokonaisuuteen.
Joutsenmerkki ohjaa kriteereillään rakennusten suunnittelua niin, että rakennus on ympäristöystävällinen koko elinkaarensa ajan. Valittujen materiaalien tulee olla Joutsenmerkki-hyväksyttyjä, mikä tarkoittaa muun muassa vähäpäästöisyyttä, muovituotteiden käytön rajoittamista ja kemikaalien laatu- ja puhtausvaatimuksia. Asuntojen päivänvaloindeksivaatimukseen arkkitehti vaikuttaa suunnittelemalla riittävän isot ikkunat. Myös kierrätyksen, pihan viljelypalstojen tai aurinkopaneelien lisääminen kohteeseen vahvistaa Joutsenmerkki-kriteeristön toteutumista.
Vähähiilinen rakentaminen on hyvä esimerkki siitä, miten arkkitehdin työ on aina uuden oppimista. Swecollakin odotan innolla uusia mielenkiintoisia ja haastavia projekteja sekä yhteistyötä eri suunnittelualojen asiantuntijoiden kanssa. Optiplan oli monialainen suunnittelutoimisto, mutta Swecolla pääsen osallistumaan vielä monipuolisemman ja kansainvälisemmän asiantuntijaverkoston yhteistyöhön.
Projektipäällikkönä Swecolla -juttusarja esittelee kerran kuussa yhden swecolaisen projektipäällikön. Projektipäälliköiden työssä asiakkaan tarpeet asettuvat keskipisteeseen, ja välillä painitaan haastavienkin kysymysten parissa. Juttujen avulla jaamme tietoa yli toimialarajojen projekteista, joissa olemme olleet tai olemme parhaillaan mukana. Lue kollegoiden onnistumisista ja opituista kokemuksista.