PP Swecolla Syrjälä Matti

Projektipäällikkönä Swecolla: ”Aurinko on valaisimista ehdottomasti paras!”

Swecon valaistussuunnittelutiimin pääsuunnittelija Matti Syrjälä on visuaalinen ihminen, jota kiehtoo valon monikäyttöisyys ja kyky kertoa tarinoita. Luonto ja ihmiset voivat paremmin, kun valoa ja varjoja on oikeassa suhteessa. Samalla säästetään energiaa.

Kuka olet ja mitä teet Swecolla?

Olen Matti Syrjälä ja työskentelen Swecolla valaistussuunnittelutiimin pääsuunnittelijana. Kymmenhenkisessä tiimissämme on useita insinöörejä, mutta itse olen opiskellut Lahden Muotoiluinstituutissa. Olen ennen kaikkea visuaalinen ja luova ihminen: vahvuuteni on ymmärtää, miltä valaistus näyttää eri tilanteissa.Miten valaistussuunnittelulla luodaan viihtyisää ja kestävää kaupunkiympäristöä?Minua kiehtoo valossa eniten se, miten paljon sillä voi tehdä. Valaistus voi kertoa tarinaa, piilottaa tai korostaa. Valaistuksella on suuri merkitys niin luonnon kuin ihmistenkin hyvinvoinnille, ja siksi valaistussuunnittelu on olennainen osa BREEAM- ja LEED-ympäristösertifiointeja.Ihmisille on merkitystä esimerkiksi valon värilämpötilalla tai välkkeellä, kun haluamme kuvata jotakin kohdetta. Sairaaloiden leikkaussaleissa tarvitaan voimakasta mutta heijastamatonta valoa, jotta kirurgit pystyvät tekemään työtään ja arvioimaan potilaan vointia. Valaistussuunnittelulla voidaan parantaa myös viihtymistä maanalaisissa tiloissa, kun keinovaloja mukautetaan luonnonvalon rytmin mukaan.Lisäksi valoilla on suuri merkitys rakennetun ympäristön turvallisuudessa. Pihojen ja puistojen kaupunkikuvallinen valaisu lisääntyy koko ajan, ja yhtenä syynä on LED-tekniikan kehittyminen. LED-valaisimet ovat aikaisempaa pienempiä, ja ne palavat pitkään, mikä vähentää huoltotarvetta.

Samalla on muistettava, että valoa pitää olla oikeassa suhteessa. Valo pääsee esiin vain varjojen kautta, ja siksi myös kontrastia tarvitaan. Alalla puhutaankin paljon valosaasteesta. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että linnut ja kasvit häiriintyvät, jos koskaan ei ole pimeää. Meillä suunnittelijoilla on vastuu suunnitella kaupunkiympäristöjä, joissa ei ole hukkavaloa.

Onneksi valaistuksen tarpeenmukaisuus ja säädettävyys ovat tänä päivänä ihan ykkösjuttu. Langattomuus ja esineiden internet (IoT) ovat jo osa valaistussuunnittelua, ja valaisimissa on esimerkiksi läsnäolosensoreita. Niiden avulla voidaan välittää tietoa taloautomaatioon. Valaistuksen ohjaus korostuu, kun ihmiset työskentelevät paljon etänä ja monet tilat ovat vajaakäytössä. Kun valaistus on päällä vain tiloissa, joissa on ihmisiä, energiaa säästyy. Myös seurannaisvaikutukset säästävät energiaa: tilaa, jota ei ole käytetty, ei tarvitse siivota.

Minkälaisissa projekteissa olet mukana tällä hetkellä?

Olen juuri viimeistelemässä Olympiastadionin Urheilumuseon yleis- ja vitriinivalaistuksen suunnittelua. Museo on täynnä hienoja ja arvokkaita esineitä, kuten vanhoja keihäitä, arvokas olympiasoihtu ja Matti Nykäsen mäkisukset ja mitalit.

Jokainen vitriini on erilainen, ja siksi suurin työ on valaistuksen säätämisessä ja suuntaamisessa. Sen voi tehdä vain paikan päällä, kun vitriinit on asennettu. Haastavaa on myös valaista jokainen esine arvokkaasti ja hillityn tyylikkäästi. Valoa on oltava vain siellä, missä sitä tarvitaan, eli vitriineissä. Muu museo saa olla hämyisempi.

Iso osa työajastani kuluu myös sisäisen yhteistyön kehittämiseen. Esimerkiksi silta- tai infrasuunnittelussa voidaan huomioida valaistuksen mahdollisuudet jo tilavarauksissa. Kun valaisimet integroidaan siltarakenteisiin, ei tarvitse turvautua päälle liimattuihin ratkaisuihin. Ne ovat harvoin yhtä huomaamattomia ja upeita.

Kannustan miettimään valaistussuunnittelua varhain myös arkkitehtisuunnittelussa. Silloin isoin asia on päivänvalon hyödyntäminen. Valaistiinhan jo Pantheon auringonvalolla, kun muita valaisimia ei ollut. Tänä päivänä lasit ovat erittäin laadukkaita: ne päästävät läpi valoa, mutteivät lämpöä. Näin ei hukata energiaa, mutta saadaan tilaan ihanaa luonnonvaloa. Aurinko on ehdottomasti valaisimista paras!

Tämä haastattelu on osa Projektipäällikkönä Swecolla -artikkelisarjaa. Lue aiemmin julkaistut haastattelut täältä: https://www.sweco.fi/uutiset