Projektipäällikkönä Swecolla: ”Hyvän projektisuunnitelman tekeminen on luovaa puuhaa.”

Arkkitehtien projektipäällikkö Pirjo Soininen vastaa muun muassa satavuotiaiden toimistorakennusten muuttamisesta asunnoiksi.

Kuka olet ja mitä teet Swecolla?

Olen Pirjo Soininen ja toimin Sweco Architectsin studiopäällikkönä. Olen Kuopion paluumuuttaja. 35 vuotta ehti vierähtää Helsingissä, mutta nyt olen viihtynyt täällä Pohjois-Savossa jo kahdeksan vuotta.

Minkälaisissa projekteissa olet tällä hetkellä mukana?

Suunnittelemme parhaillaan kahden 100-vuotiaan toimistorakennuksen muuttamista asunnoiksi. Entinen Valion toimistorakennus, Hannes Väänäsen 1927 suunnittelema Voiportti sekä Oiva Kallion 1920 valmistunut Konttisen liiketalo saavat uuden elämän kuopiolaisten koteina. Nämä muutoskohteet ovat hyvin kiinnostavia ja haastavia, koska niissä korostuu eri suunnittelualojen välinen yhteistyö: yllätyksiltä ei voi välttyä eikä kukaan tiedä ennakolta, mistä ratkaisun avain löytyy.

Olemme myös mukana Savon koulutuskuntayhtymän oppimisympäristöhankkeessa sekä kahden senioritalon rakentamisessa.

Itse pidän myös hankesuunnitelmien teosta, koska ne ovat moninaisia ja usein Swecon muiden toimialojen erikoissuunnittelijat ovat niissä mukana. Hankesuunnittelutyössä korostuu myös asiakassuhteiden luomisen tärkeys. Hyvällä hankesuunnitelmalla yhteistyössä asiakkaan kanssa projekti saattaa saada alkunsa.

Mitkä ovat mielestäsi keskeiset tekijät hyvän ja kannattavan projektinhallinnan varmistamiseksi?

Projektinhallinnassa on monta tärkeää vaihetta ja ne täytyy olla aina mielessä.

1. Roolitus ja ryhmän koherenssi. Olisi hyvä, että samat ihmiset pysyvät projektissa alusta loppuun. Muista kuitenkin varmistaa, että projektista saadut opit tulevat myös muun tiimiin tietoon. Jokainen projekti on ennakoivan oppimisen lähde.
2. Mieti tarkkaan resursointi eri vaiheissa, ja käytä siihen itsellesi sopivia työkaluja. Hyvän projektisuunnitelmankin tekeminen on parhaimmillaan luova prosessi.
3. Juttele tavoitteet asiakkaan kanssa auki jo ennen projektin aloittamista. Asiakkaan kanssa on oltava samaa mieltä, miten projekti viedään läpi. Mitä enemmän ja avoimemmin pystytään tavoitteista ja päämääristä jo ennen projektin aloittamista keskustelemaan, sen parempi. Pahin virhe mitä voi tehdä, on valmiiden luonnosten kanssa ensimmäiseen kokoukseen saapuminen – asiakkaalle pitää antaa mahdollisuus kertoa omista näkemyksistään.
4. Tarkista tavoitteet väliajoin. Kun hyvä resursointisuunnitelma on tehty, tämä on helppo vaihe.

Miten tuet tiimiäsi?

Arkkitehtinä olen tottunut olemaan osa tiimiä. Suosin avointa ja rentoa yhteistyötapaa, enkä yritä olla kenenkään yläpuolella. Kokemukseni on tuonut varmuutta ongelmanratkaisuun. Solmukohdissa kokoonnutaan yhteen ja mietitään, miten viedään projektia eteenpäin. Esimiestyö on myös kokemuksen jakamista: usein vain istumme alas ja palastelemme ongelmaa pienempiin osiin, jolloin vyyhti alkaa aueta.

Rennossa ja luottavaisessa ilmapiirissä on helppo työskennellä. Haluan luoda elämä kantaa -tyyppistä ilmapiiriä: jos jokin ongelma ei ratkea, kannattaa lähteä kotiin eikä jäädä työpöydän ääreen murehtimaan. Arkkitehtityö on monesti flown ja pysähdyksien sarjaa. Esimiehen tehtävänä on tukea tiimiläistä koko työskentelyprosessin ajan.

Niin kuin suksia voitelisi tai heittäisi havuja ladulle!

Tämä haastattelu on osa artikkelisarjaa ’Projektipäällikkönä Swecolla’. Tutustu myös edelliseen Projektipäällikkö-juttuun täältä.