Projektipäällikkönä Swecolla: ”Ilmanlaatuselvitykset auttavat luomaan terveellisiä kaupunkiympäristöjä”
Swecon projektipäällikkö Emmi Laukkanen on ilmanlaadun ja hiilijalanjäljen mallintamisen asiantuntija. Ilmanlaatuselvitykset edistävät kestävää kaupunkisuunnittelua, jonka päätavoite on ihmisten terveys ja hyvinvointi.
Kuka olet ja mitä teet Swecolla?
Olen Emmi Laukkanen ja toimin Swecon ympäristökonsultoinnissa projektipäällikkönä ja ympäristöasiantuntijana. Erikoisosaamiseeni kuuluvat ilmastoon ja ilmanlaatuun liittyvät asiat. Olen tehnyt pitkän uran Ilmatieteen laitoksella, joka on parhaita paikkoja saada alan asiantuntemusta ja pysyä ajan hermolla. Ilmanlaatuun liittyvää osaamista ei opeteta kouluissa laajasti, joten oppi kertyy työn kautta.
Miten urasi Ilmatieteen laitoksella näkyy nykyisessä työssäsi?
Toteutan Swecon projekteissa korkeatasoisia ilmanlaatuselvityksiä. Ilmanlaadun mallintamisessa on tärkeää huomioida eri näkökulmat riittävän kattavasti. Esimerkiksi liikenteen tai teollisuuden päästöjen määrän lisäksi hankkeissa huomioidaan muun muassa päästövaihtelut ja pitkät sääaineistot. Suomen neljä vuodenaikaa tuovat ilmanlaatuun omat vivahteensa. Selvityksissä on huomioitava myös taustapitoisuudet ja tulosten arvioinnissa yleinen ilmanlaadun kehitys, eli mihin suuntaan ilmanlaatu on kehittynyt, kehittymässä ja mistä syistä.
Ilmanlaatu- ja päästölaskenta on kehittynyt paljon, kun laskentakapasiteetti on kasvanut. Mitä pidempiä aikasarjoja pystymme tarkastelemaan, sitä luotettavamman käsityksen saamme ilmanlaadun tilanteesta. Myös komponenttivalikoima on laajentunut, ja selvitämme sellaisiakin päästöjä, joiden vaaroja ei tunnettu aikaisemmin. Hyvä esimerkki on puun poltosta syntyvä bentso(a)pyreeni, joka on noen ja hään kaltainen karsinogeeninen PAH-yhdiste.
Miten kestävän kehityksen arvot ovat mukana projekteissasi?
Työni substanssi liittyy ilmastoon ja kestävään kehitykseen aivan olennaisesti. Eri suunnitteluvaihtoehtojen hiilijalanjälkilaskelmien huomioiminen päätöksenteossa on askel kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa. Toisaalta varmistamme ilmanlaatuselvityksissä mallintamalla, etteivät epäpuhtauksien pitoisuudet ylitä niille annettuja ohje- ja raja-arvoja. Kaupunkien ilmanlaadun ja terveyden kannalta olennaisia yhdisteitä ovat esimerkiksi typpidioksidi, rikkidioksidi ja pienhiukkaset, joihin on sitoutunut raskasmetalleja ja muita haitallisia yhdisteitä. Niitä voi vapautua hengitysilmaan esimerkiksi tieliikenteestä tai teollisuudesta.
Hiilijalanjälkilaskelmat ja ilmanlaatuselvitykset ovatkin osa kestävien kaupunkiympäristöjen suunnittelua, ja on motivoivaa ajatella, että pystyn omalla työlläni edistämään sekä ilmastovastuuta että ihmisten terveyttä. Vaikka projekteissani on kyse mallintamisesta, vaikutukset ovat loppujen lopuksi hyvin konkreettisia ja näkyvät ihmisten hyvinvoinnissa.
Kaupunkien ilmanlaadun kannalta olisi tärkeää kiinnittää enemmän huomiota katupölyn puhdistukseen ja katujen kunnossapitoon. Suuri merkitys on myös työmaiden pölynsidonnalla, jolla vähennetään lähialueen asukkaille aiheutuvia väliaikaisia haittoja. Liikenteen päästöhaittoja voidaan puolestaan vähentää valtakunnallisella politiikalla sekä paikallisesti muun muassa kannustamalla sähköautoiluun tarjoamalla riittävästi sähköautojen latauspisteitä.
Minkälaisissa projekteissa työskentelet tällä hetkellä?
Teen infrahankkeiden hiilijalanjälkilaskentaa, ja olenkin todella innostunut siitä, miten monialaisia hankkeita ne ovat. Tien, sillan tai raiteiden suunnittelua lähestytään hyvin monesta näkökulmasta, ja eri toteutusvaihtoehtoja vertaillaan jo suunnittelun alkuvaiheessa. Ilmasto on näin päätöksenteossa yksi vaikuttava tekijä.
Mallinnan projekteissani teollisuuden ja liikenteen päästöjen leviämistä mallilaskelmilla. Matalalta vapautuvat liikenteen päästöt vaikuttavat eniten arkeemme kaupungeissa, sillä teollisuuden päästöt vapautuvat usein korkeista piipuista, leviävät isolle alueelle ja laimenevat ennen katutasoa.
Monessa hankkeessa arvioidaankin liikenteen aiheuttamia ilmanlaatuhaittoja tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Teen esimerkiksi laskelmia siitä, voidaanko vilkkaasti liikennöidylle alueelle kaavoittaa turvallisesti asuinrakentamista. Toisaalta leviämismallilaskelmilla voidaan tukea teollisuuslaitosten piippujen mitoitusta ja ympäristölupaprosessia.
Projektipäällikkönä Swecolla -juttusarja esittelee kerran kuussa yhden swecolaisen projektipäällikön. Projektipäälliköiden työssä asiakkaan tarpeet asettuvat keskipisteeseen, ja välillä painitaan haastavienkin kysymysten parissa. Juttujen avulla jaamme tietoa yli toimialarajojen projekteista, joissa olemme olleet tai olemme parhaillaan mukana. Lue kollegoiden onnistumisista ja opituista kokemuksista. Tutustu aiempaan, toukokuussa julkaistuun PP-juttuun täällä.