Projektipäällikkönä swecolla: ”Kansainvälisissä rakennushankkeissa huomaa, että onnistuneeseen lopputulokseen voi päästä monin tavoin”

Swecon projektinjohdon ja rakennuttamisen projektipäällikkö Maria Nygren työskentelee yli puolet työajastaan ulkomailla. Kansainvälisissä talonrakennushankkeissa tutustuu erilaisiin toimintamalleihin ja rakentamistapoihin. Tärkein oivallus Marialle on ollut, että onnistuneeseen lopputulokseen voi päästä monin eri tavoin.

Kuka olet ja mitä teet Swecolla?

Olen Maria Nygren ja toimin Swecon projektinjohdon ja rakennuttamisen palveluissa rakennuttajakonsulttina ja projektipäällikkönä. Koulutukseltani olen rakennusinsinööri ja rakennusarkkitehti. Suoritin alan kaksoistutkinnon toisen osan Tanskassa ja toisen Suomessa. Olen myös asunut yli puolet lapsuudestani ulkomailla.

Mikä sinua kiehtoo kansainvälisissä talonrakennusprojekteissa?

Toimintakulttuuri on jokaisessa maassa erilainen, ja myös ihmiset ovat aina yksilöitä. Juuri se on minusta mielenkiintoista. Kun on toiminut alalla riittävän pitkään, pystyy johtamaan projekteja myös maissa, joiden toimintakulttuuria ei tunne. Taustan luo oma näkemys siitä, mitkä asiat pitää ottaa huomioon aina. Sitten selvitetään, miten asiat hoidetaan juuri kyseisessä maassa, ja tietysti aina varaudutaan myös yllätyksiin.

Uudet toimintaympäristöt tuovat työhön vaihtelua ja antavat mahdollisuuden kehittyä. Kansainvälisissä hankkeissa pitää olla joustava ja hyväksyä, ettei asioita tehdä niin kuin on itse koulussa oppinut. Monilla eri tavoilla voidaan päästä onnistuneeseen lopputulokseen.

Minkälainen on tavallinen työpäiväsi ja miten korona on sitä muuttanut?

Työskentelen tällä hetkellä kotimaisissa projekteissa noin 40 prosenttia työajasta ja kansainvälisissä noin 60. Tavallisen työpäivän aikana suunnittelen hankkeiden eteenpäin viemistä, seuraan kustannuksia, koordinoin eri toimintoja ja teen tilannekatsauksia siitä, missä mennään. Päivääni kuuluu paljon myös yhteensovittamista, jotta eri tahot keskustelevat keskenään. Virallisina työkielinä käytetään suomea ja englantia, mutta pystyn tarvittaessa työskentelemään ranskaksi ja ymmärrän myös espanjaa kohtuullisen sujuvasti.

Tyypillisesti olen 1–1,5 viikkoa kuukaudesta ulkomailla, mutta korona on muuttanut tilanteen täysin. Viikkopalaverit ja kohdekäynnit hoidetaan pääosin etänä, ja onkin ollut jännittävää opetella valvomaan rakentamista etäyhteyksillä. Olemme toteuttaneet esimerkiksi loppukatselmuksia videoyhteyksien avulla.

Minkälaisia asioita rakennuttaja kohtaa kansainvälisissä hankkeissa?

Suomessa rakennusala on hyvin standardoitu ja muun muassa rakennusurakat tehdään lähes poikkeuksetta yleisillä sopimusehdoilla (YSE98). Maiden välillä on kuitenkin isoja eroja, myös urakkakäytännöissä. Esimerkiksi väliseinän rakentaa Suomessa alusta loppuun yksi urakoitsija. Joissakin maissa yksi urakoitsija pystyttää vain rungon, toinen levyttää, kolmas maalaa ja neljäs listoittaa. Eroja on myös laatuvaatimuksissa. Esimerkiksi Japanissa työmaat ovat erittäin tarkasti valvottuja, mutta muissa standardeissa saattaa olla suomalaisesta näkökulmasta yllättäviä aukkoja.

Jossain maissa arkkitehti toimii myös projektipäällikkönä, mikä on minusta hyvä asia. Arkkitehdillä on silloin kokonaiskuva rakentamisen kustannuksista, työmaatoiminnoista ja eri materiaalien saatavuuksista. Hän saa myös työmaalta suoraa palautetta suunnitteluratkaisujen toimivuudesta.

Kansainvälisissä hankkeissa on varauduttava siihen, että toiminta voi olla erittäin byrokraattista tai käyttäytymisetiketti tiukka. Kokoukseen voi olla sopivaa kutsua vain statukseltaan samanarvoisia henkilöitä. Tietyissä kulttuureissa asiakkaan voi olla vaikea sanoa kasvojen menetyksen takia ei, ja silloin on osattava tulkita henkilön käytöksestä, mikä on hänen todellinen kantansa. Joskus maybe tarkoittaa ei tai vastassa on vain syvä hiljaisuus.

Miten kestävän kehityksen arvot näkyvät työssäsi?

Vaihtelu valtioiden välillä on suurta pelkästään työmaiden purkujätteiden kierrätyksessä. Pyrimme viemään kaikkiin hankkeisiimme kestävän kehityksen arvoja ja toimivia työturvallisuuskäytäntöjä. Jos vaadimme vähän enemmän, asioita voidaan oppia tekemään toisella tavalla. Positiiviset kokemukset jättävät aina muistijäljen.

Pyrimme löytämään mahdollisimman pitkäikäisiä ratkaisuja ja materiaaleja, jotka sopivat kohdemaan olosuhteisiin. Hyvään ja kestävään rakennustapaan vaikuttaa aina muun muassa ilmasto. Ulkomailla voidaan esimerkiksi käyttää suomalaista puuta, jos suunnittelija tuntee kohdealueen lämpölaajenemis- ja kuivumisolosuhteet. Materiaali muuttuu, kun se kuljetetaan kuivasta pohjoisesta kosteaan tropiikkiin. Sadekaudella tropiikin ilmankosteus voi olla yli 90 prosenttia.

Tämä haastattelu on osa Projektipäällikkönä Swecolla -artikkelisarjaa. Lue aiemmin julkaistut haastattelut uutisosiostamme.