Projektipäällikkönä Swecolla: ”Puurakentamisen yleistyminen näkyy kustannuslaskijan arjessa”

Kustannushallinnan asiantuntija Antti Minkkisen arjessa kestävä kehitys näkyy jo monella tavalla. Kustannuslaskentaa tarvitaan vastuullisesti toteutetuissa purkuhankkeissa, ja puurakentaminen vaatii laskijalta uutta erikoisosaamista.

Kuka olet ja mitä teet Swecolla?

Olen Antti Minkkinen ja työskentelen Swecolla määrä- ja kustannushallinnassa. Jo lukiossa tein matematiikan tehtävät ensimmäisenä, koska tykkäsin laskennasta. Rakennusalalle minua vetää ihan verenperintö. Isäni teki pitkän uran betonirakentamisessa, ja itsekin vietin opiskeluaikoina kaikki lomat jälkijännitettyjen rakenteiden parissa. Myös pappani oli kirvesmies ja hänen isänsä muurari.

Minkälaisissa projekteissa työskentelet hetkellä?

Kustannushallinnan projektit liittyvät tyypillisesti rakennushankkeen alkuvaiheen budjettilaskentaan ja suunnittelunohjaukseen. Monista Swecon projekteista poiketen kustannushallinnan toimeksiannot ovat usein lyhyitä, ja työn alla voi olla yhtä aikaa monia pieniä projekteja, jotka kestävät viikosta kahteen.

Tällä hetkellä teen rakennusosa-arviotasoista kustannushallintaa espoolaiseen asuinkerrostaloon. Viime viikolla työn alla oli toisen kerrostalohankkeen budjetin laadinta. Kustannusriskejä poistetaan projekteissa yhdessä asiakkaan kanssa arvioimalla lähtötietojen riittävyyttä ja tarvetta lisäaineistoille. Hankkeen alkuvaiheessa suunnitelmat ovat tyypillisesti vain luonnoksia, ja kustannuksia tarkennetaan kierros kierrokselta suunnittelun edetessä.

Kustannusarvioinnissa auttaa oma kokemus ja kohteen luonnosvaiheen kuvien peilaaminen samantyyppisiin viitekohteisiin. Lisäksi saamme apuja oman talon sisältä esimerkiksi projektinjohdon ammattilaisilta. Heillä on hyvä tuntuma oikean kustannusluokan arviointiin jo varhaisessa vaiheessa. Toki vastaan tulee myös erityisiä kohteita. Esimerkiksi jyväskyläläisen Sairaala Novan määrähallinnan vaativuudesta kertoo, että pelkästään käytäviä ja porrashuoneita on 9,3 kilometriä. Pienikin muutos suunnitelmissa sai aikaan isot määrä- ja kustannusvaikutukset.

Miten kestävä kehitys ja vastuullisuus näkyvät laskentaprojekteissa?

Vastuullisuus lisääntyy rakentamisessa nopeasti, ja pyrimme auttamaan asiakkaitamme vastaamaan kiristyvän lainsäädännön haasteisiin. Hankin itselleni koko ajan lisäoppia muun muassa kiertotaloudesta ja rakennusten hiilijalanjälkilaskennasta. Tällä hetkellä rakennuksen bruttoneliöitä peilataan vain kustannuksiin, mutta pian kustannusohjaukseen voi sisältyä neliöiden peilaaminen myös hiilijalanjälkeen.

Kestävä kehitys näkyy työssäni puurakentamisen yleistymisenä. Massiivipuurakennusten kustannusarvioissa tarvitaan kokemusta ja erityisosaamista, koska viiteaineisto on vasta karttumassa. Puu on kevyt materiaali betoniin verrattuna, ja siksi akustiikkasuunnittelulta ja äärieristykseltä vaaditaan enemmän. Se voi lisätä kustannuksia merkittävästikin.

Kiertotalous on tullut mukaan laskentaprojekteihin viime vuosina. Ympäristöministeriön ohjeiden mukaan purkutöissä on arvioitava tonnimäärät kustakin jätelajista ja ilmoitettava niiden uusiokäyttömahdollisuudet. Meidän tehtävämme on arvioida purkutöiden kustannukset. Kustannuslaskennan näkökulma kääntyy samalla päälaelleen. Emme enää laske, mitä maksaa tuoda jotakin työmaalle, vaan mitä maksaa viedä sieltä jotakin pois.

Kustannushallinnassa on huomioitava myös globaalit hintamuutokset, jotka ovat olleet korona-aikana aivan omaa luokkaansa. Hinnastoja on päivitetty jopa useita kertoja vuodessa. Hinnat nousivat viime vuonna enemmän kuin sitä ennen yhteensä. Myös kestävyystrendi nostaa puun kysyntää ja hintaa. Samalla teräs- ja betoniteollisuudessa joudutaan investoimaan uuteen teknologiaan, jotta päästöt saadaan kuriin. Se näkyy hinnoissa vielä pitkään.

Projektipäällikkönä Swecolla -juttusarja esittelee kerran kuussa yhden swecolaisen projektipäällikön. Projektipäälliköiden työssä asiakkaan tarpeet asettuvat keskipisteeseen, ja välillä painitaan haastavienkin kysymysten parissa.