Rakennusten suunnittelua terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta – Swecon Kaisa Narvio: ”Oikeuspsykiatrisen sairaalan potilaatkin ansaitsevat tulla kuulluksi”
Vastuullinen suunnittelu tarkoittaa ympäristö- ja talousnäkökohtien lisäksi myös sosiaalisen kestävyyden huomioimista. Käyttäjät ja kansalaiset ovat avainasemassa, kun heille suunnitellaan tulevaisuuden elin– ja työympäristöjä. Swecon Kaisa Narvio kertoo, miten hän edistää työssään osallistavampaa ja esteettömämpää yhteiskuntaa terveydenhuollon hankkeissa.
Kaisa Narvio työskentelee tiimipäällikkönä eri terveydenhuolto- ja hyvinvointihankkeissa. Hänen tehtävänään on varmistaa, että suunnitteluprojekteissa otetaan huomioon käyttäjän näkökulma. Hiljattain Suomen toisen oikeuspsykiatrisen sairaalan, Vanhan Vaasan sairaalan, uudisrakennuksen suunnittelemiseksi järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, jossa Kaisa oli mukana käyttäjien osallistamisen erityisasiantuntijana. Hänen avullaan sairaalan potilaat ja henkilökunta saivat mahdollisuuden ilmaista näkemyksiään kilpailutöiden arvioinnissa.
Arkkitehtuurikilpailu, jonka keskiössä ovat potilaat
Kaisa on työskennellyt Swecolla kymmenen vuotta keskittyen käyttäjien, eli pääasiassa potilaiden ja henkilökunnan, osallistamiseen erilaisissa terveydenhuollon rakennushankkeissa. Kaisa on aiemmalta ammatiltaan sairaanhoitaja, joten tehtävä sopii hänelle täydellisesti. Swecolla aloitettuaan hän onkin työskennellyt yli 30 terveydenhuoltoon liittyvän projektin parissa. Kaisa kertoo Vanhan Vaasan sairaalan hankkeen olleen poikkeuksellisen erityinen.
Vuonna 2022 Vanhan Vaasan oikeuspsykiatrisen sairaalan erittäin historialliselle kampukselle päätettiin rakentaa uusi rakennus. Vanhan Vaasan sairaala on toinen Suomen kahdesta valtion ylläpitämästä sairaalasta potilaille, jotka ovat syyllistyneet rikokseen psyykkisen sairautensa vuoksi tai joiden oireet vaativat erityistä hoitoa ja osaamista. Keskimääräinen hoitoaika on 6–8 vuotta, ja jotkut potilaat asuvat sairaalassa yli 20 vuotta. Vanhan Vaasan alue on historiallinen, eikä se näin ollen täytä kaikkia niitä edellytyksiä, joita nykyaikainen oikeuspsykiatrinen hoito edellyttää. Tämän vuoksi järjestettiin arkkitehtuurikilpailu, jonka tavoitteena oli uuden sairaalan rakentaminen, ja Kaisa otettiin mukaan tarjoamaan asiantuntemustaan käyttäjien osallistamisesta. Hänen tehtävänsä oli ottaa potilaat ja henkilökunta mukaan arvioimaan viittä lupaavinta suunnitelmaa.
”Potilaiden osallistaminen näin varhaisessa suunnitteluvaiheessa on edelleen varsin ainutlaatuista. Heidän mielipiteitään ei kuultu vain väreistä tai materiaaleista vaan myös rakennuksen arkkitehtonisesta suunnittelusta. Meidän ei tarvinnut arvailla vaan pystyimme kysymään suoraan: Miten suhtaudutte tähän ratkaisuun? Mitä mieltä olette tästä ulkotilasta? Miten sisustaisitte tämän potilashuoneen, jos se olisi teidän? Olen aiemmin osallistanut potilaita yleis- ja lastensairaalahankkeisiin, mutta se, että otimme mukaan oikeuspsykiatrisen sairaalan potilaita, joita ei yleensä kuulla, oli minullekin uutta ja todella erityistä”, Kaisa kertoo.
Suunnittelua epävarmuuden keskellä
Jotkut Swecon hankkeet kestävät jopa 15 vuotta. Tämän hankkeen varsinainen toteutus kesti vain 100 tuntia, mutta sitä ennen tehtiin paljon suunnittelutyötä. Työpajat, joissa suunnitelmia arvioitiin, pidettiin kahdessa päivässä erittäin täsmällisellä aikataululla, joka oli suunniteltu lähes tunnin tarkkuudella. Tässä vaiheessa Kaisa ja hänen tiiminsä joutuivat pohtimaan uudenlaisia kysymyksiä, kuten sitä, miten työpajassa toimitaan, jos potilaat eivät pystyisi osallistumaan työpajaan kolmen tunnin ajan tai jos he väsyisivät eivätkä pystyisi keskittymään. Kaisa ei tiennyt osallistujista juuri mitään ennen työpajojen alkua, sillä potilaiden kanssa työskenneltäessä oli noudatettava tiukkoja anonymiteettisääntöjä. Vaikka asioiden kulusta ei ollut etukäteen varmuutta, työpajat ja kokemus sujuivat erittäin onnistuneesti.
Parempia ympäristöjä käyttäjiä osallistamalla
Kaisa ja hänen hankkeensa ovat hyvä esimerkki siitä, miten Sweco toimii sosiaalisen kestävyyden hyväksi. Vanhan Vaasan sairaalan hanke osoitti, miten tärkeää on ottaa suunnitteluun mukaan myös potilaat yleisemmin kuullun henkilökunnan lisäksi. Kaisa kertoo, että potilaat tunsivat ulkotilat niin hyvin, että he pystyivät eri kilpailuehdotuksia tarkastellessaan osoittamaan, mihin nurkkaan aurinko paistaisi voimakkaimmin tai mikä alue olisi tuulisin. Heillä oli tarjota sellaista tietoa, jota ei voi tietää, jos alue ei ole tuttu.
”Työssäni kaupunkeja ja rakennuksia suunnittelevassa yrityksessä yritän aina muistaa, että kun saamme yhden hankkeen valmiiksi ja siirrymme seuraavaan, rakennus ja sen ominaisuudet jäävät niille, jotka työskentelevät tai asuvat siinä. Siksi on tärkeää pitää mielessä, kenelle rakennusta suunnitellaan. Käyttäjien mukaan ottaminen jo hyvin varhaisessa vaiheessa on hyvä tapa varmistaa, että he pysyvät suunnittelun keskiössä”, Kaisa toteaa lopuksi.