Ruskeasuon varikko tukee Hiilineutraali Helsinki 2030 -tavoitetta
Julkaistu: 23.3.2023
Keväällä 2024 valmistuva Ruskeasuon varikko on yksi pääkaupunkiseudun suurimmista infrahankkeista ja samalla iso askel kohti Helsingin kaupungin hiilineutraaliustavoitetta. Sweco on tukenut Skanskaa varikon vähähiilisessä rakentamisessa alusta asti.
Skanskan rakentamalle Ruskeasuon varikolle mahtuu vuonna 2024 säilytykseen ja huoltoon 100 sähköllä kulkevaa raitiovaunua ja 200 bussia. Infrahanke tukeekin kantakaupungin raitiotieverkon laajentamista ja sen kautta kestävää liikkumista uusiutuvalla sähköenergialla. ”Maailmanlaajuisesti harvinaista on se, että bussivarikko rakennetaan raitiovaunuvarikon päälle”, kertoo hankkeen suunnittelupäällikkö Teemu Saarinen Skanskasta.
Myös hankkeen koko on poikkeuksellinen, ja siksi yli 100 miljoonan euron hanke toteutetaan Skanskalla infra-, talotekniikka- ja toimitilayksikön yhteisvoimin. ”Myös Swecolla on hankkeessa laajat vastuut muun muassa rakenne-, energia- ja talotekniikkasuunnittelusta”, toteaa Swecon teknologiapäällikkö Kari Nöjd.
Hiilineutraaliustiekartta ohjaa kokonaisvastuullisuutta
Tärkeää taustatietoa varikkohankkeelle antoi Swecoon kuuluvan Gaian silloiselle HKL:lle laatima päästölaskenta, jossa arvioitiin yhtiön toiminnasta aiheutuvia Scope 1–3 -päästöjä. Gaia laati Kaupunkiliikenne Oy:lle myös päästöskenaariot, joissa huomioitiin erilaisten vähähiilisten ratkaisujen vaikutuksia.
”Lisäksi teimme yhdessä Kaupunkiliikenteen avainhenkilöstön kanssa Hiilineutraali Kaupunkiliikenne -ohjelman, jossa määritellään tarkemmin toimenpiteet, joita hiilineutraaliuden saavuttaminen vaatii, muun muassa varikkohankkeiden materiaalivalinnoissa ja energiantuotantotavoissa”, kertoo Gaian liiketoimintapäällikkö Laura Ylimäki.
Nöjdin mukaan vähähiilisyys onkin nostettu Ruskeasuon varikkohankkeessa aikataulu- ja kustannustavoitteiden rinnalle. Luontoarvojakaan ei ole unohdettu, ja biodiversiteettiä tuetaan muun muassa pölyttäjiä houkuttelevilla kasveilla, hyönteishotelleilla ja lepakkopöntöillä. Lisäksi kestävyys näkyy tulevassa kalustossa. ”Uudet raitiovaunut kulkevat uusiutuvalla sähköenergialla, ja kaikki varikon bussipaikat on varustettu sähkölatauspisteillä.”
Kiertotalous näkyy uusiomaa-ainesten käytössä
Materiaalitehokkuus tulee esiin varikon kiertotalousratkaisuissa. ”Rakennusjätteestä pyritään hyödyntämään noin 90 prosenttia, mikä vähentää neitseellisten luonnon kiviainesten tarvetta”, Nöjd sanoo. Varikolla on jo pystytty hyödyntämään viereisellä Laakson sairaalan alueella syntynyttä purkubetonimursketta ja Betoroc-kierrätysbetonimursketta. Lisäksi bussien ja ratikoiden pesulaitteistoon on liitetty puhdasta vettä säästävä vedenkierrätysjärjestelmä.
Varikkohankkeen kiertotaloustavoitteet ja vastuullisuus tukevat kaikkien osapuolten kestävän kehityksen tavoitteita. Sweco on sitoutunut hiilineutraaliuteen Suomessa vuoteen 2030 mennessä ja globaalisti 10 vuotta myöhemmin. Skanskan maailmanlaajuisena tavoitteena on vuosi 2045. ”Varikon kaltaisessa hankkeessa ympäristötehokkaita ratkaisuja saadaan aidosti toteutettua”, Saarinen korostaa.
Hän nostaa esiin myös sosiaalisen vastuun. Se näkyy muun muassa työturvallisuudessa ja työyhteisön monimuotoisuudessa. ”Marraskuun lopulla juhlistimme työmaalla 300. päivää ilman tapaturmia, ja hanketta viedään eteenpäin yli 20 kansalaisuuden voimin!”
Hiilineutraaliustavoite kiristyi viidellä vuodella
Varikkohankkeen kehitysvaiheessa tärkeitä laatuehtoja tuli BREEAM Excellent -ympäristösertifioinnista ja Hiilineutraali Helsinki 2035 -tavoitteesta. ”Hiilineutraaliustavoitetta kuitenkin kiristettiin urakan käynnistyttyä viidellä vuodella, ja meidän piti löytää uusia toimenpiteitä jo sovittujen lisäksi”, Saarinen kertoo.
Suunnitteluryhmä kokosi yhteen lähes 90 toimenpiteen listauksen, joista valitaan yhdessä tilaajan kanssa käyttökelpoisimmat vaihtoehdot. Lämmitys- ja jäähdytysmuodoksi valittiin maalämpö. ”Energiaa säästetään myös ilmanvaihdon ja valaistuksen tarpeenmukaisella ohjauksella”, kertoo Swecon LVIJ-tekniikan projektipäällikkö Jesse Kurkinen.
Hankkeen päätöksentekoa on tuettu Swecon kehittämällä tietomallipohjaisella hiilijalanjäljen laskennalla, joka perustuu ympäristöministeriön laskentamenetelmään. ”Hiilijalanjälkilaskennan ansiosta Lujabetonin vähähiilistä betonia on käytetty kellarin katossa ja seinissä, lähes kaikissa anturoissa sekä jonkin verran myös pilareissa”, kertoo Swecon rakennesuunnittelun projektipäällikkö Mikko Huhtala. Myös betonin menekkiä on optimoitu onnistuneesti.
Lue lisää Skanskan ja Swecon yhteistyöstä Ruskeasuon varikolla!
Kuvat: Skanska ja Arkkitehtityöhuone APRT Oy