Seinäjoen Alvar Aalto -keskuksen talotekniikka on sarja luovia ratkaisuja
Seinäjoen kaupungin Alvar Aalto -keskus on yksi Suomen merkittävimmistä rakennustaiteellisista kokonaisuuksista. Sweco vastaa kaupungin omistamien Aalto-rakennusten sähkö- ja LVI-tekniikan päivittämisestä ja rakennesuunnittelusta alkuperäisiä ideoita kunnioittaen.
Aalto-kohteiden laaja peruskorjaushanke alkoi muutama vuosi takaperin kaupunginkirjastosta. Kevään aikana päätökseen tulevat virastotalon ja kaupungintalon saneeraukset, ja seuraavaksi keskitytään kaupunginteatteriin. Viimeisenä uudistuu kansalaistori.
”Kyseessä on Seinäjoella laaja ja näkyvä kokonaisuus, jonka peruskorjauksen aikataulutuksessa on otettu huomioon suojelunäkökohtien lisäksi turistit. Ryhmiä saapuu paljon ulkomailta”, kertoo Seinäjoen kaupungin sähkövalvoja Tommy Lemberg.
1960-luvun alussa valmistuneita kiinteistöjä ei ainoastaan korjata, vaan palautetaan mahdollisimman lähelle Aallon alkuperäistä näkemystä. Vuosien varrella rakennuksiin on lisätty muun muassa yleiskaapelointia ja tietotekniikkaa. Nyt kaikki talotekniikka siirretään piiloon.
”Peruskorjaukset toteutetaan arkkitehtuuri edellä, mikä vaatii sekä meiltä valvojilta että talotekniikkasuunnittelijoilta kompromisseja”, Lemberg toteaa. Uusia toteutustapoja haetaan ahkeralla vuoropuhelulla arkkitehtien, suunnittelijoiden ja Museoviraston välillä.
”Swecon suunnittelijat ovat helpottaneet työtäni käyttämällä paljon aikaa asioiden tutkimiseen ja selvittämiseen. Merkittävintä on suunnittelijoiden kyky ja halu hioa yksityiskohtia niin, että asioissa päästään eteenpäin.”
Aalto-arkkitehtuuri ohjaa sähkösuunnittelua
Swecoon tammikuussa 2019 yhdistynyt Avecon Oy ja sähkösuunnittelija Seppo Huhtanen vastasivat jo Aalto-kirjaston sähkösuunnittelusta. Alkuperäisiä ratkaisuja on kunnioitettu niin onnistuneesti, että peruskorjaukselle haetaan Euroopan kulttuuriperintöpalkintoa.
”Omalla 30-vuotisella työurallani tämä on ollut aivan ainutlaatuinen kokonaisuus. Uusimme sähkötekniikan tarkasti Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön ohjeiden mukaan, ja periaate on ollut, ettei mitään saa muuttaa, mutta kaikki on pistettävä uusiksi!” Huhtanen naurahtaa.
Kaikki Aallon suunnittelemat valaisimet palautettiin paikoilleen puhdistettuina, maalattuina ja uudella LED-tekniikalla varustettuina.
”Erityisesti teatterin turva- ja poistumistievalaistus on vaatinut suunnittelijoilta ennakkoluulotonta ideointia”, sähkövalvoja Lemberg korostaa. ”Lisäksi valaisimissa ei käytetty vakiovärejä, vaan mentiin astetta pidemmälle ja mietittiin oikeita värisävyjä ja kiiltoasteita.”
1960-luku kohtaa modernin sähkötekniikan
Arvokkaimpien tilojen pistorasia- ja kytkinkalusteissa käytettiin THPG-bakeliittikalusteita, koska alkuperäisiä 1960-luvun sähkökalusteita ei saanut enää mistään. Suurimmat haasteet tulivat vastaan kiinteistöissä käytetyissä vanhoissa pistoputkissa.
”1960-luvulla sähköasennukset tehtiin metalliputkiin, joiden käyttö ei enää onnistunut, koska vanhoja johtoja ei saanut putkista ulos”, Huhtanen kertoo. Pinta-asennuksiakaan ei voinut käyttää kuin poikkeustapauksissa. ”Onneksi arkkitehti keksi pienen helpotuksen ja suunnitteli osaan tiloista akustiikkakattoja. Niiden sisälle saatiin asennettua sähköjohtoja.”
Teknisten tilojen puute korostui myös tiloissa, joissa haluttiin säilyttää alkuperäiset rakennusaineiset johtokourut. ”Uudet pistorasiat sijoitettiin lattian rajassa oleviin kotelointeihin, aivan kuten Aalto oli aikoinaan suunnitellut.”
LVI-suunnittelijoilta kysytään luovuutta
Swecon Dan Jakobsson ohjaa Aalto-kohteiden LVIA-suunnittelutiimiä, jossa Tapani Palmunen toimii projektipäällikkönä ja Juuso Vuorela suunnittelijana. Haasteita on taklattu niin rakennusten sisällä kuin ulkona. Ilmanvaihtokoneiden ja -huoneiden sijoittelua on mallinnettu tarkasti, koska tilaa sisällä on vähän eivätkä muutokset saa näkyä julkisivuissa.
Tällä hetkellä Swecon tiimi keskittyy virasto- ja kaupunkitalojen muutossuunnitteluun. Vanhoissa taloissa yllätyksiä riittää, ja lisähaastetta aiheuttaa kohteiden suojelustatus.
”Peruskorjauskohteiden LVI-suunnittelussa tähdätään aina siihen, että talotekniset järjestelmät saadaan vastaamaan nykypäivän normeja”, Vuorela sanoo. Suunnittelijan on oltava luova ja kehitettävä erikoisratkaisuja, jotta vanhoja rakenteita ja asennuksia voidaan hyödyntää uudella tavalla. ”Hyvä esimerkki on LVI-tekniikan piilottaminen vaikkapa kirjahyllyn alasokkeliin tai kaappirivissä muita kapeamman kaapin taakse.”
Suojelluissa rakennuksissa arkkitehti valvoo jokaisen ratkaisun vaikutusta kohteen ulkonäköön.
”Varmistamme parhaan kykymme mukaan, että IV-järjestelmien lämmöntalteenotot toimivat ja ominaissähkönkulutus on mahdollisimman matala. Suojelukohteissa hyvät sisäolosuhteet ovat tärkeä asia”, Palmunen toteaa. Vanhat rakenteet vaativat myös jatkuvaa yhteistyötä paikan päällä rakennesuunnittelijoiden kanssa. ”Onneksi Sweco vastaa myös kohteiden rakennesuunnittelusta!”
Kaupunginteatterin remontti toteutetaan kesäkuukausina
Peruskorjaushankeen viimeinen etappi on Alvar Aallon suunnittelema kaupunginteatteri. Korjaukset toteutetaan pääosin kahtena kesänä näytäntökausien välissä. Teatteriin on suunniteltu useita erikoisratkaisuja, jotta 1980-luvun asennusten ulkonäkö säilyy.
”Kompromisseja täytyy tehdä, koska täysin vastaavia uusia ilmanvaihtolaitteita ei ole”, Vuorela sanoo. Suurin osa vanhoista rakennusaineisista IV-kanavista säilytetään, niiden tiiviys tutkitaan ja ne pinnoitetaan sisäpuolelta. ”Varmistamme, että ilmavuodot vähenevät eikä betonista pääse siirtymään epäpuhtauksia tai kosteutta sisäilmaan.”
Kuva: Seinäjoen kaupunki