Sweco taistelee biodiversiteetin puolesta – Tulevaisuudessa kaupungeilla on merkittävä rooli hyvinvoinnin sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjinä

Muutama vuosikymmen sitten luonto ja kaupunki nähtiin toistensa vastakohtina. Viimeistään koronaepidemia on osoittanut luonnon voiman ja toisaalta myös sen merkityksen. Tulevaisuudessa kaupungeilla on merkittävä rooli myös luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjinä. Swecon biologi Tarja Ojala kertoo, miten hyvällä kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen sekä miten ekosysteemipalvelut tukevat ihmisten terveyttä ja hyvinvointia.

Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus köyhtyy maailmanlaajuisesti, eikä Suomi ole kehityksen ulkopuolella. Päinvastoin, Suomen luonnon monimuotoisuus on kuluneen kymmenen vuoden aikana jatkanut vähenemistään. Peliä ei kuitenkaan ole lopullisesti menetetty, vaan Suomella on Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan tällä vuosikymmenellä ensimmäistä kertaa realistinen mahdollisuus muuttaa luonnon monimuotoisuuden kehityssuuntaa. Myös YK on julistanut 2010-luvun biodiversiteetin vuosikymmeneksi.

Biodiversiteetti on myös Swecon tuoreen Urban Insight -raportin aihe. Raportti tutkii kaupunkisuunnittelun mahdollisuuksia ylläpitää rikasta biodiversiteettiä sekä sitä, miten ekosysteemipalvelut tukevat ihmisten terveyttä ja hyvinvointia sekä vaikuttavat ilmastonmuutokseen ja sen kokemiseen kaupungeissa. Toinen raportin kirjoittajista on Swecon johtava asiantuntija ja biologi Tarja Ojala.

“Kaupungeilla on suuri potentiaali tukea monimuotoista luonnonympäristöä, mikäli kaupunkirakenteet suunnitellaan ekosysteemipalveluita ja alueen luonnon ominaispiirteitä hyödyntäen”, Ojala sanoo.

Vastakkainasettelun aika on ohi, ja luonto ymmärretään rikkautena

Ojalan mukaan ennen 2000-lukua oli voimakas kahtiajako luonnon ja kaupunkien välillä: “Luonnonsuojelu kohdistui taajamien ulkopuolelle, ja kaupunkien sekä yleisen vaurastumisen näkökulmasta luonto koettiin esteeksi. Luonto ei kuitenkaan lopu kehätien reunaan tai taajamamerkkiin, vaan ulottuu myös kaupunkiin.”

Vasta viimeisen vuosikymmenen aikana on havahduttu kunnolla siihen, että myös kaupunkialueet muodostavat omat eläin- ja kasvilajistonsa, jotka voivat olla runsaita, ja monimuotoisella kaupunkilajistolla on merkitystä myös suuressa mittakaavassa.

Ojalan mukaan ekosysteemipalvelut sekä alueille ominaiset luonnon ominaispiirteet ja arvokas lajisto tulisi huomioida jo maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa. Näin pystytään säilyttämään myös alkuperäistä, alueelle ominaista lajistoa sekä turvata luonnon meille tarjoamat ekosysteemipalvelut.

“Meidän suunnittelutyössä mukana olevien biologien ja ekologien tehtävä on varmistaa, että suunnitelmissa huomioidaan luonnon monimuotoisuus. Käytännössä se voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, etteivät kaupunkimetsät jää kaavoituksessa yksinäisiksi keitaiksi, vaan ne kytkeytyvät kaupungin ulkopuolisiin metsiin, jolloin eläimet pääsevät vapaasti liikkumaan ja geenien vaihto eri populaatioiden välillä pysyy yllä”, Ojala sanoo.

Urbaani luonto tukee hyvinvointia ja monimuotoisuutta

Koronaepidemia on osoittanut, kuinka merkittävä voimavara luonto on. Keväällä uutisoitiin pääkaupunkiseudun ruuhkautuneista luonnonsuojelualueista, kun kaupunkilaiset ryntäsivät koronaa pakoon luontoon. Kaupunkien biodiversiteetin lisäämisellä on merkitystä paitsi ilmastonmuutoksen torjumiselle myös terveydelle ja hyvinvoinnille.

“Tutkimusten mukaan luonnolla on monia positiivisia vaikutuksia. Luonnossa oleilu muun muassa lisää mielen hyvinvointia ja vähentää stressiä. On tärkeää, että kaupunkilainen pääsee kirjaimellisesti kosketuksiin luonnon ja esimerkiksi maaperän mikrobiston kanssa, sillä mentaalisen hyvinvoinnin lisäksi luonto vaikuttaa esimerkiksi immuunijärjestelmään ja voi suojella meitä sairauksilta ja allergioilta.”

Luonnon monimuotoisuus on olennaista ekosysteemipalveluille, jotka ovat elämän edellytyksiä. Niitä ovat esimerkiksi hiilen sidonta, pölyttäminen ja puhdas ilma. Biodiversiteetin köyhtymisen myötä luonnon kyky tuottaa ekosysteemipalveluita heikkenee. Kaupungissa viheralueet muun muassa imevät tulva- ja hulevesiä ja puut suojaavat paahteelta. Urbaani luonto myös parantaa ilmanlaatua ja vaimentaa kaupunkimelua.

Hyvällä suunnittelulla kaupunkiluonnon monimuotoisuus kasvuun

Urbaani luonto voi olla tulevaisuudessa muuta, kuin mihin olemme tottuneet: virkistyskeidas voi sijaita maankamaran sijaan talon katolla ja perinteinen nurmikenttä ollakin kukkiva niitty. Myös kaupunkilaiset ja suunniteltavien alueiden asukkaat on syytä ottaa suunnitteluun mukaan.

“Suunnittelussa on varmistettava, että kaupunkiympäristöstä löytyy sopivia paikkoja myös pölyttäjille ja muille eläimille, esimerkiksi valjastamalla joutomaita nykyistä parempaan käyttöön”, Ojala sanoo.

Swecon vuoden 2020 neljännen Urban Insight -raportin teema on biodiversiteetti ja ekosysteemipalvelut. Raportissa avataan, miten kaupunkisuunnittelussa on paljon mahdollisuuksia ylläpitää rikasta biodiversiteettiä ja miten ekosysteemipalvelut tukevat terveyttä ja hyvinvointia. Tutustu raporttiin >>