Biokaasun tankkausasema

Swecon laatimaan kyselyyn vastanneista kemijärveläisistä autoilijoista yli 90 % olisi kiinnostunut tankkaamaan paikallista biokaasua

Kemijärven Biopuistoon suunnitellaan Lapin ensimmäistä teollisen mittakaavan biokaasulaitosta. Alueen teollisuuden sivuvirroista tuotettu biokaasu kiinnostaa kyselyn mukaan yksityisautoilijoita laajasti. Yli 90 prosenttia vastanneista olisi halukas tankkaamaan uusiutuvaa, paikallista biokaasua.

Kemijärven Biopuistossa on tavoitteena kierrättää alueen teollisuuden sivuvirtoja ja hyödyntää niitä paikallisen liikennebiokaasun tuotannossa. Osana Lapin kaasutaloussuunnitelma -hankkeessa tehtyä selvitystä Sweco toteutti Kemijärven Kehitykselle ja Team Botnialle yksityisautoilijoille kohdennetun kyselyn biokaasuautoilusta.

”Olimme kiinnostuneita siitä, miten ihmiset suhtautuvat biokaasuun ja mahdollisuuteen tankata kotimaista polttoainetta”, kertoo Kemijärven Kehitys Oy:n projektipäällikkö Jari Polvi. ”Paikallisten positiivinen suhtautuminen on tärkeää biokaasulaitoksen rakentamisen kannalta.”

Kemijärven Biopuistoon kaavaillulla biokaasulaitoksella olisi alueellisen kaasutalouden kehittymiselle iso merkitys. ”Lisäksi kansallisena tavoitteena on saada liikenteeseen 50 000 kaasuautoa vuoteen 2030 mennessä”, sanoo Swecon projektipäällikkö Tomas Norrena. ”Myös meidän tavoitteemme on edistää yhdessä asiakkaidemme kanssa liikenteen uudistumista ja kestävää liikkumista.

Yli puolet vastaajista on harkinnut kaasuautoa

Swecon toteuttamassa nettikyselyssä yksityisautoilijoilta tiedusteltiin muun muassa sitä, montako autoa heillä on käytössä, mikä on niiden käyttövoima ja paljonko kilometrejä kertyy vuodessa. Lisäksi kysyttiin kiinnostuksesta tankata biokaasua. Kyselyyn saatiin tammi-helmikuussa 85 vastausta. Kysymyskohtaiset vastausmäärät vaihtelivat.

”Eniten tuloksissa ilahdutti vastaajien innokkuus käyttää paikallista biokaasua”, Polvi sanoo. Vastanneista 91 prosenttia oli kiinnostunut tankkaamaan biokaasua, ja 55 prosenttia oli jo harkinnut kaasuauton hankintaa. Samassa yhteydessä haastateltiin myös alueen yrittäjiä, ja heidänkin suhtautumisensa biokaasuun oli positiivinen.

Biokaasuun vaihtamalla saavutettavissa jopa 90 % päästövähenemä

Valtaosalla vastanneista oli käytössään bensiini- tai dieselauto, ja lähes 80 prosenttia kertoi olevansa vaihtamassa autoa viiden vuoden sisällä. ”Se on hyvä uutinen kaasuautokannan kehittämistä ajatellen”, Norrena sanoo.

Samalla liikenteen päästövähennyspotentiaali on Kemijärvelläkin suuri. Kaasuautoiluun siirtyminen ei välttämättä edes vaadi auton vaihtamista. ”Traficom myöntää tällä hetkellä bensiini- ja dieselautojen konvertointiin 1000 euroa tuen, mikä on todella merkittävä kannustin.”

Vastaajat toivoivat saavansa vielä lisätietoja biokaasuautojen kulutuksesta, käyttökustannuksista, saatavuudesta ja ympäristöystävällisyydestä. ”Biokaasun roolista liikenteen päästöjen vähentämisessä onkin tärkeää viestiä yhä näkyvämmin”, Norrena sanoo.

Kyselyn tulokset vahvistivat kuitenkin näkemystä, että biokaasu voisi toimia osaratkaisuna päästöjen vähentämisessä Lapissa, jossa ajoneuvoilta edellytetään pitkää toimintasädettä haastavissakin olosuhteissa. Kaasuautoilu tukee myös paikallista energiaomavaraisuutta ja työllisyyttä. Jari Polvi uskookin, että biokaasu kiinnostaa, koska silloin polttoaineeseen käytetty raha hyödyttää kotikuntaa eikä ulkomaisia yhtiöitä. ”Lisäksi biokaasussa kiinnostanee sen edullisuus ja ympäristöystävällisyys.”

Norrena näkee, että kemijärveläisten asenne biokaasuautoilua kohtaan kertoo vastuullisuudesta ja halusta kehittää omaa kotiseutua. ”Lapissa ymmärretään ympäristön arvo ja merkitys alueen vetovoimatekijänä.”

Seuraavaksi Kemijärvellä analysoidaan kyselyn tuloksia ja pohditaan jatkotoimenpiteitä. Asian edistäminen vaatii vielä positiivisia päätöksiä ja kehittämishankkeita. ”Kyselyn tulokset antavat kuitenkin kaasuautoilun kehittämiselle Lapissa hyvän pohjan ja tukevat paikallisen biokaasulaitoksen rakentamista”, toteaa Marja-Liisa Rantamaa Team Botniasta.

Projektin ja sen osana tehdyn kyselyn tuloksia esitellään hankkeen sidosryhmille etätilaisuudessa 11. kesäkuuta.