Kaupungistuminen vaatii kiertotaloutta

Urban Insight: Kaupungistuminen vaatii kiertotaloutta, rakentamisen hiilijalanjälki painettava alemmas

Kaupunkialueiden väkiluku kasvaa lähes 2,5 miljardilla ihmisellä seuraavan kymmenen vuoden aikana. Jotta kaupunkien kasvu toteutuisi kestävästi ja yhteiskunnat saavuttaisivat Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet, rakennusteollisuuden on siirryttävä lineaarisesta mallista kiertotalousmalliin.Peräti yhdeksän prosenttia globaaleista hiilipäästöistä syntyy rakennusmateriaalien tuotannossa. Jo vuonna 2012 Suomessa astui voimaan Valtioneuvoston asetus, jonka mukaan 70 % rakennusjätteistä tulee kierrättää tai hyödyntää materiaalina vuoteen 2020 mennessä. Päästöjen hillitsemiseksi myös Euroopan komissio on linjannut kiertotalouden toimenpidesuunnitelmassa, että vuodesta 2020 lähtien 70 prosenttia kaikesta rakennusjätteestä on kierrätettävä.”Purkamisesta ja uuden rakentamisesta on tullut normi. Ilmastotoimia tarvitaan kiireesti, sillä todistamme tällä hetkellä biologisesti monimuotoisten ekosysteemien ennennäkemätöntä katoa. Mukauttamalla kaupunkejamme ja omaksumalla kiertotalouden mukaisen rakentamisen strategian voimme pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä, torjua ilmastonmuutosta ja tarjota houkuttelevampia kaupunkitiloja”, kertoo maisema-arkkitehti Nina Marie Andersen Norjan Swecosta.

Esimerkiksi Oslossa on tarkoitus tehdä säilyttävä peruskorjaus 18-kerroksiselle rakennukselle vuodelta 1970. Jos rakennus purettaisiin ja tilalle rakennettaisiin uusi, rakennusmateriaalit tuottaisivat noin 4 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä. Nyt kun suurin osa raskaasta rakenteesta kunnostetaan ja säilytetään, päästöt ovat 55 prosenttia pienemmät. Kun kokonaisia rakenteita ei ole mielekästä säilyttää ja käyttää uudelleen, olemassa olevien rakennusmateriaalien uusiokäyttö on hyvä valinta mahdollisuuksien mukaan.

Kiertotalouden lisäksi rakentamisen kestävyyttä ohjattava hiilijalanjälkilaskennalla

”Rakentamista on ohjannut pitkään kaksi mittaria, toiminnallisuudet ja tilat sekä kustannukset. Noin kymmenen vuotta sitten päätöksentekoa ohjaavaksi arviointimittariksi tuli mukaan e-luku, ja viime vuosina on alettu puhua jonkin verran myös elinkaarikustannuksista. Nyt kun mukaan saadaan myös hiilijalanjälki, ollaan todellisten ilmastotalkoiden parissa”, kiteyttää Kari Nöjd, Swecon kestävien aluehankkeiden projektipäällikkö.

Vanhan peruskorjaaminen voi johtaa myös kustannustehokkaampiin ratkaisuihin. Sweco toteutti vuosi sitten Helsingin kaupungin asuntotuotantopalveluille (Att) hiilijalanjälkilaskelman, jossa vertailtiin kahden lähiökerrostalon peruskorjaamisen ja uudisrakentamisen hiilijalanjälkiä ja kustannuksia.

”Tässä vertailukohteessa kahden asuinkerrostalon peruskorjaus ja korottaminen tuottavat alhaisemman hiilijalanjäljen kuin vanhan rakennuksen purkaminen ja uudisrakentaminen. Tämä oli myös edullisempi vaihtoehto”, Nöjd toteaa.

Going circular – A vision for urban transition on kuudes osa Swecon ilmastotoimiin pureutuvassa Urban Insight -raporttien sarjassa. Sarjassa asiantuntijamme nostavat esiin tulevaisuuden turvallisten ja kestävien kaupunkiympäristöjen suunnittelussa ja rakentamisessa tarvittavaa dataa, tietoa ja tieteellistä tutkimusta. Tutustu Urban Insight -raporttiin verkkosivullamme >>