0 tulosta 0 yhteensä tuloksesta ""

Tilastot sen kertovat: keskilämpötilat kohoavat ympäri Eurooppaa. Swecon asiantuntijoiden Urban Insight -raportti paljastaa, kuinka lämpötilan nousu vaikuttaa kaikkein haavoittuvimpiin väestön osiin ja kuinka voimme suunnitella kaupunkiympäristömme entistä paremmin ja tasa- arvoisemmin.

Urban Insight: Kaupunkien täytyy parantaa kestokykyään yhä yleistyviä helleaaltoja vastaan – Kotien viilentämisen kysyntä kasvaa

Julkaistu 1.7.2020

Koronaviruspandemia paljasti vanhusten aseman riskiryhmänä tiiviisti rakennetuissa kaupungeissa, mutta yhä lämpenevä Eurooppa on toinen vakava uhkatekijä. Useampi eurooppalainen kuolee helleaaltojen seurauksena kuin muihin luonnonvaaroihin yhteensä. Swecon Urban Insight -raportti huomauttaa, että meidän täytyy tehdä enemmän töitä valmistellaksemme ja sopeuttaaksemme kaupunkimme tähän tulevaisuuteen.

Tulevaisuudessa äärimmäisen kuumat sääjaksot tulevat voimistumaan, yleistymään ja pitenemään. Niiden ja muiden ilmaston muutosten vaikutukset tuntuvat yhä konkreettisemmin nopeasti kasvavissa ja tiuhaan asutuissa kaupungeissamme. Samalla Euroopan väestö myös vanhenee. Yli 65-vuotiaiden määrä Euroopassa kasvaa nopeasti, ja yli 80-vuotiaiden osuuden väestöstä odotetaan yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2060 mennessä. Jo valmiiksi haavoittuvaiset asukkaat, esimerkiksi vanhukset ja pienet lapset, maksavat usein korkeimman hinnan. Niinpä meidän tulee suojella näitä haavoittuvaisimpia ryhmiä hallitsemalla ja toteuttamalla tarvittavat toimenpiteet kaupungeissamme jo nyt.

”On todennäköistä, että tulevaisuudessa ilmenee uusia maailmanlaajuisia pandemioita. Niiden aikana tarvitaan lähes täysin samoja asioita kuin kuumina aikoina, eli avaria viheralueita lähellä koteja, joissa voimme turvallisin mielin liikkua ja leikkiä. Ne ovat paikkoja, jossa voimme säilyttää fyysisen etäisyyden samalla, kun pidämme yllä henkistä ja fyysistä hyvinvointiamme,” sanoo Enrico Moens, Swecon ilmastonmuutokseen sopeutumisen vanhempi asiantuntija Alankomaista.

Kaupunkikotien viilentämisen tarve kasvaa myös Pohjoismaissa

Voimistuvat hellejaksot vaativat rakennusten sijoittamisen huolellisempaa suunnittelua ja lähiympäristön varjostamista, mutta myös uutta teknologiaa ja viilentäviä ratkaisuja. Pohjoismaissa kodit on tyypillisesti rakennettu kestämään kylmyyttä ja talvia, mutta viimevuosien usean perättäisen hellekesän jälkeen on tullut selväksi, että kuumat kesäpäivät voivat jatkua viikkoja ja haitata kaupunkilaisten hyvinvointia.

”Nykyisessä rakennuskannassamme on vielä aika harvassa kodissa jäähdytys- ja viilennysjärjestelmiä, mutta 2020-luvulla rakentaminen tulee tältä osin taatusti muuttumaan. Me suunnittelijat suosittelemme kaikkiin uusiin asuinrakennuksiin viilennysjärjestelmän rakentamista. Myös vanhojen kiinteistöjen korjaushankkeissa suunnitellaan selkeästi enemmän viilennysratkaisuja kuin pari vuotta aikaisemmin. Pelkät passiiviset viilennyskeinot eivät enää riitä”, kertoo Swecon energia-asiantuntija Niina Virta.

”Suomessa on kaupunkien infrassa kaukokylmäverkot jo olemassa osana kaukolämpöjärjestelmää, joten pystymme tuottamaan jäähdytyksen energiatehokkaasti ja kierrättämään lämmön kaukolämpöverkossa. Pientalot puolestaan ovat suurelta osin sähkölämmitteisiä, joten niihin saadaan helposti viilennys lämpöpumppujen avulla ja samalla pienennetään merkittävästi lämmitysenergiankulutusta talviajalla”, Virta jatkaa.

Building resilience: Being young and getting old in a hotter Europe on Swecon asiantuntijoiden laatima Urban Insight -raportti liittyen ilmastotoimiin kaupungeissa. Raportissa esittelemme dataa, faktoja ja tutkimustietoa, jota tarvitaan turvallisten ja kestävien tulevaisuuden kaupunkiympäristöjen suunnittelussa.

Tutustu Swecon Urban Insight -hankkeeseen ja kaikkiin raportteihin >>