Luovien arkkitehtien yhteisö, jonka työssä tärkein on asiakas 

Laura Mattilan luotsaama Swecon arkkitehtien joukko tuplaantui joulukuun 2021 alussa, kun tiimiin liittyi 65 ammattilaista Linja Arkkitehdeista. Lyhyessä ajassa Swecon ja Linja Arkkitehtien arvot ovat alkaneet nivoutua kulttuuriksi, jossa osaajat luottavat toisiinsa ja tekevät ketterästi ratkaisuja asiakkaan parhaaksi. 

Nykypäivän vaatimuksiin vastaavissa tiivistahtisissa hankkeissa tavoitteisiin voidaan päästä vain antamalla vastuuta niille, jotka tuntevat asiakkaiden tavoitteet parhaiten – siis suunnittelijoille.

Näin uskovat arkkitehtien kehitysjohtaja Juha Vihma sekä aluejohtajat Ville Niskasaari ja Markus Makkonen. Niskasaari työskenteli Linja Arkkitehdeissa toimitusjohtajana ja Makkonen Helsingin yksikön johtajana.

Niin swecolaisten kuin linjalaistenkin työtä on alusta saakka ohjannut asiakaslähtöisyys: asiakkaiden kuuntelu ja heidän kanssaan yhdessä tekeminen. Se otettiin vahvuudeksi myös uuteen, 130-henkiseen organisaatioon, jonka toimintatapoja alettiin kehittää miltei heti huhtikuisen yrityskaupan varmistuttua.

Arkkitehteja tuetaan itseohjautuvuudessa ja yhteisessä vastuunotossa. Johtaminen osoittaa suunnan ja arvot, mutta päätökset tehdään ennen muuta projekteissa.

– Kun organisaatio luottaa suunnittelijoihinsa ja suunnittelijat toisiinsa, myös asiakkaiden on helppo luottaa heihin, Niskasaari sanoo.

– Parhaaseen lopputulokseen ei välttämättä päästä antamalla valmiita vastauksia tai ajautumalla asiakkaan toiveiden mukaan, vaan kysymällä, laajentamalla yhteistä keskustelua ja sovittamalla näkemyksiä yhteen. Tähän voidaan päästä vain luottamuksella, Vihma jatkaa.

Isokin voi olla ketterä

Vaikka muutos on ollut suuri molemmille organisaatioille ja tapahtui vieläpä etäaikana, henkilöstön vaihtuvuus on ollut erittäin pientä ja yhdistyminen on otettu vastaan innostuneella uteliaisuudella.

Makkonen, Niskasaari ja Vihma pitävät onnistumisen avaimena yhteen solahtavaa arvomaailmaa: Linja Arkkitehtien lämminhenkistä yhteisöllisyyttä ja Swecon ketteriä toimintatapoja, jotka molemmat ovat hioutuneet vuosien työn tuloksena.

Yhteiset toimintatavat on viritetty arvojen mukaisiksi: arkkitehdit tekevät töitä 11 tiiminä, ja johtamiskäytäntöjä on kehitetty tukemaan hajautettua päätöksentekoa ja yhteistä oppimista. Arvojen ja toimintatapojen pohdintaan on myös varattu yhteistä aikaa. Ensimmäiset työt tehtiin yhdessä jo syksyllä.

– Vaikka olemme joukkona kaksi kertaa isompi, arjen ei tarvitse olla kankeampaa. Ratkaisevaa ei ole koko vaan se, kulkeeko tieto, tuntevatko ihmiset toisensa ja toimiiko yhteistyö, Niskasaari sanoo.

– Tavat toimia ja viestiä säteilevät laajemmallekin suunnittelualojen väliseen yhteistyöhön, joka on nykyhankkeissa välttämätöntä ja jota Swecon monialaisuus tukee hienosti, Vihma sanoo.

Inhimillisyys heijastuu myös suunnittelufilosofiaan

Makkonen, Niskasaari ja Vihma uskovat, että Swecon arkkitehtien asiakaslähtöinen ja ihmisten vahvuuksista ammentava kulttuuri kantaa kauas tulevaisuuteen.

Se luo perustan ihmislähtöiselle suunnittelutavalle, jolle on Vihman mukaan koko ajan enemmän tarvetta myös muualla kuin julkisissa rakennushankkeissa.

– Vaikka välissä olisi tilaajan bisnestavoitteet, arvon säilymisessä ratkaisee lopulta se, käytetäänkö rakennusta. Kestävässä kehityksessä onkin kyse aina myös siitä, vastaako rakennus inhimillisiin tarpeisiin.

Swecon arkkitehdit aikovat kuunnella asiakastarvetta jatkuvasti herkemmällä korvalla, jolloin muutoksiin pystytään reagoimaan nopeastikin. Seuraavaksi voimat yhdistetään esimerkiksi palautekäytäntöjen kehittämiseksi.

– Olemme onnistuneet silloin, kun hankkeen päättyessä kaikki voivat olla ylpeitä lopputuloksesta, Makkonen summaa.