Vuoden nuori konsultti on innokas kehittäjä ja toimintatapojen kyseenalaistaja
Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry on valinnut Vuoden nuoreksi konsultiksi Swecolla työskentelevän yksikönjohtaja Perttu Valtosen. Valtonen on onnistunut yhdistämään rakennuttamis- ja kehitystehtävät vaativaan esimiesrooliin.
Sen tietää kuulemma Valtosen vaimokin. Mies on pitkäjänteinen tyyppi, mutta hänellä on myös luontaista taipumusta heittäytyä tilanteisiin. Tämä on epäilemättä hyvä ominaisuus pian kolme ja viisi vuotta täyttävien tenavien kanssa, mutta hetkessä elämisestä on etua myös nopeatempoisella suunnittelualalla.
”Tässä työssä pitää pystyä reagoimaan nopeasti muutoksiin ja vastaantuleviin haasteisiin”, Valtonen kuivailee suunnittelu- ja konsultointialaa.
Tämä on varmasti yksi syy, miksi Valtonen on sijoittunut kärkeen Vuoden nuori konsultti -kisassa ja menestynyt urallaan. Projekti-insinööristä tuli projektipäällikkö ja seuraavaksi tulosvastuullinen aluepäällikkö 2016. Viimeiset kaksi vuotta on mennyt yksikönjohtajan hattu päässä.
”Swecolla työskentelyssä parasta on kulttuuri; annetaan vapautta ja vastuuta mutta edellytetään sitoutumista tehtävään. Täällä on mahtavia, fiksuja ihmisiä, joiden kanssa on innostavaa tehdä töitä ja se on kannustanut minua eteenpäin.”
Valtonen on ollut Swecon liiketoiminta-alueen, Project Managementin johtoryhmän jäsen vuodesta 2017 lähtien. Hänet tunnetaan johtoryhmässä tuoreista ideoistaan ja toisaalta myös kriittisestä tarkastelustaan. Valtosen kanssa työskentelyä siivittää monesti kuiva huumori sekä ”mestarimaiset kiteytykset, jotka laukaisevat tilanteen kuin tilanteen”.
Perttu Valtosen johdolla on muun muassa rakennettu tietomalliasiantuntijatiimi, joka on kehittänyt ainutlaatuisia innovaatioita tietomallien hyödyntämisessä. Pisararata-hankkeessa tehtiin Valtosen johdolla kehitystyötä infra- ja talotietomallien yhdistämisessä ja Finavian hankkeessa hyödynnettiin virtuaaliteknologiaa sidosryhmäyhteistyössä. Ideoita riittää myös tuleviin kehityshankkeisiin.
”Seuraavaksi haluamme kehittää hankkeen sisäistä tiedonkulkua sekä että tietomallit otetaan todella käyttöön ylläpitovaiheen prosesseissa. Näistä molemmista aiheista käynnistetään diplomityöt vielä tämän vuoden aikana.”
Esimerkillä johtamista
Valtosen vetämä Talo Helsinki -yksikkö vastaa osaltaan Swecon pääkaupunkiseudun rakennuttamishankkeista, ja sen liikevaihto oli vuonna 2018 yli 5,3 M€. Pertun vastuulla on yksikön tulos, töiden hankinta ja toteutus, asiakkuudet, laatu- ja kehitystyö sekä henkilöstöasiat.
Perttu nauttii kuitenkin siitä, että hän ehtii tekemään myös projekteja. Projektityöskentelyllä on hänen mukaansa myös toisenlaista arvoa:
”Asiantuntijatyötä johdetaan esimerkillä. Haluan olla luomassa ilmapiiriä, että omalla työllä voi onnistua ja teemme hommamme vastuullisesti. Eletään samaa arkea: esimies ei saa heittäytyä seinäruusuksi.”
Nuori yksikönjohtaja onkin onnistunut yhdistämään rakennuttamis- ja kehitystehtävät vaativaan esimiesrooliin. Hänellä on yli 40 alaista ja viime vuoden henkilöstökyselyssä hänen esimiespalautteen arvosana oli huikeat 4,5/5. Kollegat näkevätkin, että Valtosen vahvuutena ovat hyvät ihmissuhdetaidot – kyky kuunnella, kannustaa ja motivoida.
Aidon asiakasarvon vihollinen on jäykkyys
Kilpailun vuoden teemana oli kestävää arvonluontia asiakkaan parhaaksi. Pertun mukaan kestävän arvonluonnin edellytys on kyky pystyä näkemään arvovirta asiakkaalle tehtävän työn kautta loppukäyttäjälle saakka. Swecolla on ”flätti organisaatio”. Tämän etuna on, että hajautetussa päätöksenteossa ihmiset voivat tehdä suuren osan tarvitsemistaan päätöksistä itse ja käyttää aikansa asiakkaan – ei emo-organisaation – palvelemiseen.
”Aidon asiakasarvon vihollinen on jäykkyys”, Perttu toteaakin.
Pertun mukaan omaa työtä pitää kunnioittaa ja tehdä hommat niin hyvin kuin pystyy, mutta loputtomiin ei voi viilata – se ei ole kestävää arvonluontia asiakkaankaan kannalta. Alalla yleinen ongelma on, että asiakkaan tieto ja toiveet eivät kulje sille henkilölle asti, joka varsinaisen työn tekee.
Palkintoraadin mukaan Valtonen on myös omalla esimerkillään osoittanut, että vaativan työn ja perheen yhdistäminen onnistuu. Valtonen myöntää, että välillä pitää sommitella ja joustaa, mutta työpäivän jälkeen laitetaan työasiat sivuun ja muksut tempaavat mukaansa. Perheen vapaa-aika on kulunut parin viime vuoden aikana oman talon rakentamisessa. Ensi kesänä perhe suuntaa istuttamaan puuntaimia perhetilalle Joutsenoon.