Rakennusten suunnittelulla ja arkkitehtuurilla on vaikutusta fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiimme. Kaikki lähtee perustarpeiden tyydyttämisestä.

Koronapandemia on muuttanut tapaamme elää, työskennellä ja olla yhteydessä toistemme kanssa. Ymmärrämme nyt entistä paremmin, miten suuri merkitys käyttämillämme tiloilla ja ympäristöillä on hyvinvointiimme. Rakennusten suunnittelussa pandemia näkyy hybridityöntekoa tukevien monitilatoimistojen, asuinrakennusten työhuoneiden ja kahvilamaisten hubien kasvavana kysyntänä.

Evoluutiopsykologian näkökulmasta rakennettu ympäristö vastaa sekä suojautumisen että ihmiselle lajityypillisen sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeeseen. Hyvinvoinnin kannalta on tärkeää säilyttää myös rakennetussa ympäristössä yhteys luontoon. Arkkitehtuurilla voidaan vaikuttaa hyvinvointiin niin vihreyden, ikkunoista avautuvien näkymien, valon käytön kuin liikkumiseen kannustavien tekijöiden avulla.

Sairaaloissa on esimerkiksi tutkittu, miten erilaiset luontoelementit ja mahdollisuus toisten kohtaamiseen edistävät paranemista. Myös työympäristöissä rauhalliset näkymät ja maisemat parantavat tuottavuutta ja helpottavat työhön keskittymistä. Erään pilottitutkimuksen mukaan esimerkiksi työntekijät, joiden työpaikoilla on ikkunoita, nukkuivat työviikon aikana keskimäärin 46 minuuttia pidempään kuin ne, jotka työskentelivät ikkunattomassa tilassa. Maisemilla on myös evolutiivinen merkitys sitä kautta, että kaukaisuuteen ulottuva näkymä tukee oman tilan hallinnan tunnetta ja siten lievittää stressiä. Työpisteellä mahdollisuus katseen suuntaamiseen kauemmas auttaa myös lepuuttamaan silmiä.

Tuoreessa Urban Insight -raportissamme nostetaan esiin muun muassa ikkunasta näkyvän vihreän luonnon ja kasvillisuuden merkitys hyvinvoinnille. Paitsi että vihreys tehostaa stressin- ja ahdistuksensietokykyämme, auttaa kasvillisuus parantamaan ilmanlaatua ulko- ja sisätiloissa sekä hajottamaan melua kaupunkiympäristöissä.

Hyvä esimerkki vihreyden tuomisesta osaksi arkkitehtuuria on suunnittelupöydällämme oleva hanke Turussa, missä toimistorakennuksen sisäpihalla on autopaikkojen sijaan pieni metsä ja elämyksellisenä elementtinä perhos- ja hyönteishotelleja. Rakennuksen ulkokehän julkisivut ovat kokonaan vihreiden köynnösten peitossa siten, että lehdet pilkottavat osin myös ikkunoiden edessä. Luonnon tuominen sisään ja ulko- ja sisätilojen yhteispeli on varsinkin Suomen pitkässä talvessa keskeisiä arkkitehtuurin avulla ratkaistavia kysymyksiä.

Rakennusten suunnittelu voi myös pyrkiä kannustamaan niiden käyttäjiä liikkumaan. Jos esimerkiksi polkupyörille on hyvät huolto- ja säilytystilat asunnoissa tai pyörän saa kauppakeskukseen turvallisesti ja vaivattomasti parkkiin, on todennäköisempää, että käyttäjä valitsee pyörän auton sijaan. Samoin portaat voidaan sijoittaa rakennuksissa siten, että ne ovat käyttäjälle ensimmäisenä näkyvä vaihtoehto, ja hissin valinta vaatii enemmän vaivannäköä.

Arkkitehtuuri ei olekaan arjesta irrallaan olevien, taiteellisten visioiden toteuttamista tai pelkkiä teknisiä suoritteita, rakenteiden ja materiaalien valintaa. Kaiken ytimessä on ymmärrys ihmisen luontaisesta toiminnasta ja tarpeista.

– Juha Vihma, kehitysjohtaja, Sweco Architects, juha.vihma@sweco.fi

Urban Health & Wellbeing on teema, jota Sweco nostaa vuonna 2021 esiin kaikkialla Euroopassa. Julkaisemme aiheesta pitkin vuotta Urban Insight -raportteja, jotka avaavat keinoja tehdä elinympäristöistämme sellaisia, joissa voimme hyvin ja pysymme terveinä. Viimeisimmässä raportissa tarkastelemme viheralueiden, ilman, valon, äänen ja liikkumisen merkitystä kaupunkisuunnittelussa.

Tämä kirjoitus on julkaistu alunperin Tekniikka & Taloudessa 29.6.2021.