Aurinkovoima-alueen hiilijalanjälki saatava mahdollisimman pieneksi
Usein aurinkovoimapuisto sijoitetaan metsäiseen ympäristöön, mikä ei ole paras ratkaisu tehokkaan maankäytön, ilmaston tai biodiversiteetin kannalta.
Tiesitkö, että metsän kaatamisen hiilijalanjälkivaikutus on niin suuri, että aurinkopaneelien päästöjen kompensointi voi kestää jopa 50 vuotta: 20 vuotta pidempään kuin paneelien suunniteltu elinkaari. Koska markkinoilla on tällä hetkellä vain vähän ympäristösertifioituja aurinkopaneeleja, tehokkain tapa vaikuttaa aurinkovoima-alueen hiilijalanjälkeen on keskittyä sijoituspaikan valintaan.
Aurinkovoimaloiden sijoituspaikat kaupunkiympäristössä
Voimme arvioida aurinkovoimaloiden sijoituspaikkaselvityksissä metsämaiden rinnalla erilaisia kaupunkiympäristöjä sekä maankäytöllisesti vajaakäyttöisiä alueita. Sellaisia ovat valmiiksi rakennetuissa ympäristöissä esimerkiksi moottoriteiden suoja- ja vihervyöhykkeet, rautateiden ratapenkereet, maanjättöalueet ja teollisuusalueet. Aurinkopuisto on mahdollista sijoittaa myös käytöstä poistetulle turvesuolle, turkistarhausalueelle tai pellolle.
Kaupunkimaisemassa on monia etuja. Kaupunkiympäristön maiseman sietokyky on lähtökohtaisesti luonnonympäristöä parempi eikä teollisuusluokan laitos pistä asukkaiden tai luonnossa liikkujien silmään. Myös huoltoyhteydet toimivat, kulkureitit ovat valmiina ja sähkön kantaverkko on lähellä.
Energiayhteisöt ja maan hybridikäyttö
Aurinkovoiman yhteydessä voidaan pohtia muitakin hyötymismahdollisuuksia. Teollisuusalueen kyljessä aurinkovoimala voi toimia pohjana energiayhteisölle, joka tuottaa uusiutuvaa energiaa, huolehtii sen varastoinnista ja hyödyntää sen omissa prosesseissaan. Lisäarvoa tuo energiaomavaraisuus sekä säästyvät sähkön siirtomaksut ja voimalan tuotannosta riippuen sähköverot.
Energiayhteisöjen muodostumista voidaan kiihdyttää jo kaavoitusvaiheessa. Laadimme esimerkiksi uusiutuvan energian- tai kiertotalousalueiden yleis- ja asemakaavoja. Ne mahdollistavat alueen monipuolisen käytön sekä materiaalien ja energian kiertokulun optimoinnin.
Aurinkovoima-alueissa on potentiaalia myös hybridikäytölle. Voisivatko lampaat laiduntaa Suomessakin aurinkopaneelien keskellä ja pitää samalla huolta aurinkopuiston maisemanhoidosta? Tai voisiko mansikka- ja herukkamaat sijoittaa aurinkopaneelien katveeseen, kuten Keski-Euroopan viiniviljelmillä? Aurinkopaneelien suojassa on tutkimusten mukaan monille kasveille otollinen pienilmasto.
Maankäytön ratkaisuilla voidaan säästää suomalaista metsää, vähentää aurinkovoimaloiden maisemavaikutuksia ja ennakoida metsän kaatamisesta seuraavia haittoja, esimerkiksi hulevesien hallintaan. Myös imagon kannalta aurinkopuiston sijoittaminen on selvä viesti. Haluaako kaupunki tai kunta olla osa vihreää siirtymää myös ruohonjuuritasolla?
Asiantuntijamme varmistavat, että aurinkovoimala sijoitetaan, luvitetaan, suunnitellaan ja rakennetaan oikein ja vastuullisesti niin ihmisten kuin ympäristönkin näkökulmasta. Palvelemme energia- ja hankeyhtiöitä, kuntia, taloyhtiöitä ja muita kiinteistönomistajia eri liiketoiminta-alueilla.
Olethan meihin yhteydessä!
Leena Pehkonen, maankäytön tiimipäällikkö, leena-pehkonen@sweco.fi
Elis Petäjä, energia-asiantuntija, elis.petaja@sweco.fi