Euroopan unionin energiatehokkuusdirektiivejä ollaan päivittämässä. EED-direktiivillä (Energy Efficiency Directive) ohjataan energiatehokkuutta yleisesti ja EPBD-direktiivillä (Energy Performance of Buildings Directive) erityisesti rakennusten energiatehokkuutta. Molemmat direktiivit koostuvat lukuisista määräyksistä; tässä blogissa pureudutaan niihin vaikutuksiin, mitä päivityksillä on rakennuksiin ja rakennuskantaan.

Nyt on hyvä hetki perehtyä tuleviin uudistuksiin, sillä päivitetty EED-direktiivi hyväksyttiin keväällä 2023, ja se julkaistaan todennäköisesti vielä syksyn aikana. Parhaillaan julkaisua odotellessa valmistellaan kansallisesti sen soveltamista. Toimeenpanon pitäisi olla valmis syksyllä 2025.

EPBD-direktiivin päivityksestä on puolestaan olemassa tällä hetkellä kolme ehdotusta – komission, neuvoston ja parlamentin. Neuvottelut kompromissin löytämiseksi ovat käynnissä ja asiantuntijat arvioivat, että neuvottelupäätös voitaisiin saada aikaan vielä vuoden loppuun mennessä. Tällöin päivitetty EPBD-direktiivi voisi astua voimaan keväällä 2024. Tämän jälkeen on vielä parin vuoden siirtymäaika ja kansallisen soveltamisen valmistelu. Direktiivin kansallinen toimeenpano olisi siis valmis aikaisintaan keväällä 2026.

Mitä uudistuksia energiatehokkuusdirektiiveihin on tulossa?

Rakennusten osalta EED-direktiivin päivityksessä olennainen osa on peruskorjausvelvoite julkisille toimijoille: kuntien on varauduttava 3 prosentin peruskorjausvelvoitteeseen. Rakennuskannasta on korjattava EPBD:n mukaisia lähes nollaenergiarakennuksia tai päästöttömiä rakennuksia. Vaihtoehtoisena menettelynä voidaan tehdä myös muita toimia, joilla saavutetaan vastaava energiansäästö. Vaikuttaa siltä, että Suomessa oltaisiin ottamassa käyttöön tämä vaihtoehtoinen menettely, joka pohjautuu rakennuksille laadittavaan perusparannuspassiin ja energiaremonttien jaksottamiseen muiden saneerausten yhteydessä.

EPBD-direktiivin velvoitteiden kunnianhimotasosta käydään vielä neuvotteluja, mutta päivityksen pääkohdat ovat kuitenkin selvillä ja vaikutusta on sekä uusiin rakennuksiin että olemassa oleviin. Tiukennuksia tulee esimerkiksi uusien rakennusten energiatehokkuuteen ja muihin ominaisuuksiin, kuten kysyntäjoustokykyyn ja uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Lisäksi tulossa on kohuttu vähimmäisvaatimus olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuudelle. Tulossa on myös liuta muita vaatimuksia liittyen muun muassa rakennusten älyindikaattoriin, peruskorjauspassin käyttöönottoon ja rakennuksiin tehtäviin säännöllisiin tarkastuksiin.

Uusien rakennusten osalta vaatimuksena tullee olemaan se, että uusien julkisten rakennusten on oltava päästöttömiä vuodesta 2026 alkaen ja kaikkien rakennusten vuodesta 2028 alkaen.

Keskeinen epäselvyys tällä hetkellä liittyy vielä siihen, miten päästötön rakennus tullaan määrittelemään. Tällä hetkellä näyttää siltä, että se koostuu seuraavista elementeistä: erittäin korkea energiatehokkuus, rakennus edistää kysyntäjoustoa ja rakennuksen energiantarve katetaan lähistöllä tuotettavalla tai ostettavalla uusiutuvalla energialla.

Uusille rakennuksille on myös tehtävä hiilijalanjälkilaskenta ja jäsenvaltioiden on asetettava rajat uusien rakennuksien hiilijalanjäljelle vuodesta 2027 alkaen.

Olemassa oleville rakennuksille on tulossa vähimmäisvaatimukset energiatehokkuudelle ja energiatehokkuusluokittelu tullaan uudistamaan. Neuvottelua käydään erityisesti siitä, velvoitetaanko kaikki huonon energialuokan rakennukset energiaparannuksiin vai tarkastellaanko rakennuskantaa kokonaisuutena, jonka pitää keskimäärin saavuttaa tietty energialuokka. Rakennuskannan keskimääräinen tarkastelu mahdollistaisi jäsenvaltioille energiaremonttivelvollisuuden painottamisen esimerkiksi rakennuksen sijainnin perusteella.

Lisäksi EPBD:n päivityksessä on tulossa velvoitteita esimerkiksi aurinkoenergian hyödyntämiseen, sähköautojen latauspisteiden rakentamiseen ja rakennusten älyindikaattorin käyttöönottoon. Alustavien ehdotusten mukaisesti aurinkopaneeleita tai -keräimiä tulisi viimeistään vuonna 2029 asentaa kaikkiin uusiin rakennuksiin ja vuodesta 2033 kaikkiin laajasti korjattaviin rakennuksiin. Sähköautojen latauspaikkoja tulisi rakentaa ja esikaapeloida entistä enemmän, ja rakennusten älyindikaattori tulisi pakolliseksi kaikkiin muihin kuin asuinrakennuksiin vuodesta 2030 alkaen.

Mihin energiatehokkuusdirektiivien velvoitteissa kannattaa kiinnittää nyt huomiota?

Velvoitteet kuulostavat äkkiseltään kovilta, mutta paljon riippuu siitä, miten energialuokat, primäärienergiakertoimet ja energialuokkatavoitteet asetetaan. Olemassa olevien rakennusten osalta kriittistä on, tarkastellaanko rakennuksia yksittäisinä vai keskiarvoisesti. Jos tarkastellaan yksittäisinä, esimerkiksi Suomessa voidaan ajautua tilanteeseen, jossa syrjäseuduilla joudutaan energiakorjaamaan rakennuksia, joiden osalta se ei olisi muutoin perustelua.

Suomen kanta neuvotteluissa onkin, että rakennuksia pitäisi tarkastella keskiarvioisesti. Kiinteistöliiton arvion mukaan parlamentin esittämä korjausvelvoite koskisi Suomessa noin 700 000 asuinrakennusta.

Yksi mielenkiintoinen asia on se, miten primäärienergiakertoimet muuttuvat. Ne vaikuttavat olennaisesti siihen, kannattaako E-luvun näkökulmasta rakennuksen lämmittämisessä käyttää kaukolämpöä ja lämpöpumppuja. Tulevaisuudessa kerrointen olisi perustuttava dynaamisiin ja tulevaisuuteen suuntautuviin primäärienergiakertoimiin ja ne voisivat pohjautua kansallisiin, alueellisiin tai paikallisiin tietoihin. Tämä antanee mahdollisuuden sille, että rakennuksen energiatehokkuuden laskennallisessa parantamisessa voidaan hyödyntää tehokkaasti kulutusjoustoa ja sektori-integraatiota hyödyntäviä ratkaisuja sekä ottaa huomioon paikallinen vähäpäästöinen kaukolämpö.

Riippumatta siitä, mihin tulokseen direktiivineuvotteluissa ja kansallisessa soveltamisessa päädytään, selvää on, että velvoitteet tulevat olemaan erittäin kovia. Tehtävien energiaremonttimäärien pitää moninkertaistua nykyiseen tasoon nähden. Toisaalta täten edistämme kestävää yhteiskuntaa ja vihreää siirtymää.

Kirjoittaja Juho Rinta-Rahko työskentelee Swecolla energia-asiantuntijana

Blogiteksti on tuotettu osana Energiaviraston rahoittamaa alueellista energianeuvontaa, jota Sweco toteuttaa Etelä-Savossa yhdessä ProAgria Etelä-Savon kanssa. Perusteellisempi analyysi EPBD-direktiivistä löytyy Kiinteistöliiton sivuilta.