Harmaita hukkapaloja vai vihreää infraa? Luontopohjaiset ratkaisut kasvattavat kaupunkien resilienssiä

Kaksi miljardia euroa. Tämä oli loppusumma tuhoutuneiden teiden ja rautateiden kunnostamisesta Lounais-Saksassa vuonna 2021 sattuneiden myrskytuhojen jälkeen. Ruotsissa ja Norjassa lasketaan edelleen loppusummaa elokuun 2023 Hans-myrskyn tuhojen korjaamisesta.

Nämä ja monet muut esimerkit osoittavat, ettemme voi enää rakentaa infraa luonnosta välittämättä. Kaupunkeja suunniteltiin pitkään liikenneinfran ehdoilla, jolloin puita ja muuta kasvillisuutta istutettiin katutilassa vain sinne, mihin sattui jäämään tilaa asfaltilta ja kovilta pinnoilta. Nyt vihreän infran merkitys kasvaa keinona auttaa kaupunkeja sopeutumaan paremmin muuttuvan ilmaston haasteisiin. Samalla saadaan monia muitakin hyötyjä sekä ihmisille että luonnolle.

Ilmastonmuutos aiheuttaa yhä useammin äärimmäisiä sääilmiöitä. Vaikka helteet ja lämpösaarekeilmiöt sekä hulevesitulvat eivät ole tähän asti näkyneet täydellä voimalla Suomessa, myös meidän on otettava asia vakavasti ja pyrittävä ennakoimaan tilannetta luontopohjaisilla infraratkaisuilla. Kun sääolosuhteet muuttuvat, perinteisen infran heikkoudet ja luontoon sopeutuvan infran kustannussäästöt aletaan ymmärtää.

Swecon uusin Urban Insight -raportti keskittyy luontopohjaisiin ratkaisuihin, joiden avulla voimme rakentaa kestävää liikenneinfrastruktuuria. Jotta kaupungeillamme on resilienssiä, kykyä palautua ja eheytyä, on meidän toimittava luonnonvoimien ehdoilla ja suunniteltava luonnonvoimiin sopeutuvaa infraa. Mitä asioita luontopohjaisissa ratkaisuissa tulisi huomioida?

Hukkatila hyvinvointimme hyödyksi

Monissa kaupungeissa on paljon läpäisemätöntä asfalttipintaa, jota ei käytetä mihinkään. Jos asfaltin korvaa istutuksilla ja viheralueilla, saadaan kaupunkiin enemmän luontoa ja esimerkiksi hulevesien käsittely tai kuumuuden ehkäiseminen helpottuvat. Pariisi on oiva esimerkki konkreettisista toimista ilmastonmuutosta vastaan. Kaupunkiin aiotaan istuttaa vuoteen 2026 mennessä 170 000 uutta puuta helpottamaan kuumuutta. Tiiviisti rakennetussa suurkaupungissa puille etsitään tilaa muun muassa muuttamalla asfaltoidut hukkapalat viheralueiksi.

Helteiden aiheuttamat terveyshaitat ovat lisääntyneet myös Suomessa. Istutettu puusto onkin avainasemassa kaupunkien lämpötilan laskemisessa; puut tarjoavat paitsi varjoa, myös viilennystä ja parhaimmillaan auttavat pelastamaan ihmishenkiä. Uusimmassa Urban Insight -raportissamme nostettiin esiin tutkimusta, jonka mukaan puut voivat viilentää eurooppalaisia kaupunkeja kuumana päivänä jopa 12 asteella. Puiden peittämän pinta-alan lisääminen 30 prosentilla voisi ehkäistä liki 40 prosenttia helteestä johtuvista kuolemantapauksista.

Mallinnuksella ymmärrystä sääolosuhteista

Äärimmäiset helteet on huomioitava kaupunkien materiaali- ja kasvillisuusvalinnoissa sekä rakentamisen väljyydessä. Myrskyt ja hulevesitulvat asettavat vaatimuksia sadevesien käsittelylle ja kasvillisuudelle. Lisäksi Suomessa haasteenamme ovat yhä runsassateisemmat talvet. Lunta voi sataa todella paljon lyhyen ajan sisällä, mikä lisää painolastia rakenteille sekä vaikuttaa myös hulevesisuunnitteluun, sulamisvesien hallintaan ja lumen varastointiin.

Olemme Swecolla kehittäneet tapoja mallintaa sääolosuhteita. Tulevaan on helpompi varautua, kun esimerkiksi sade- ja tulvaolosuhteita sekä lämpötilan ja tuulen vaikutuksia voidaan ennustaa. Luonnon huomioivalla infrasuunnittelulla voidaan usein saavuttaa laaja-alaisesti synergiaetuja, joita myös mallinnus tuo hyvin esiin. Vaikka esimerkiksi kasvillisuutta istutettaisiin ensisijaisesti hulevesien käsittelyä varten, saadaan ratkaisusta usein apua myös muihin haasteisiin, kuten tuulen ja auringonpaahteen vaikutuksiin. Vihreä infra miellyttää usein myös esteettistä silmää paremmin kuin harmaa.

Biodiversiteetti hyvinvoinnin tukena

Luontopohjaiset infraratkaisut edistävät myös hyvinvointia, kun ihmiset altistuvat luonnon terveellisille mikrobeille. Olemme julkaisseet viime vuosina raportteja biodiversiteetin hyötyistä niin ilmastolle kuin terveydellekin sekä kaupunkisuunnittelun terveyttä tukevista pehmeistä arvoista. Biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden huomioiminen on tulossa yhä vahvemmin mukaan suunnitteluun.

Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen (Luke), Helsingin yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkimus osoitti, että päiväkotilasten puolustuskyky koheni, kun he altistuivat hiekkalaatikkohiekkaan lisätyille hyville mikrobeille. Ajatus on oikean suuntainen, mutta luonnon ei pitäisi tulla purkista lisättynä elementtinä, vaan “metsäpölyn” kuuluisi olla ihan luonnostaan siellä, missä lapset leikkivät ja ihmiset kulkevat.

Lait ja innovatiiviset liiketoimintamallit ohjaavat kohti kustannussäästöjä

Vaikka olemme infran suunnittelussa jo hyvin ajan hermolla ja meillä on keinoja sekä osaamista tehdä luontopohjaisia ratkaisuja, ohjaavat vahvat ja vakiintuneet tavat yhä suunnittelutyötä. Vanhat lait ja säädökset eivät välttämättä tue luonnonmukaista suunnittelua. Paljon hyviä asioita on kuitenkin jo käynnissä ja edelläkävijöiden kelkassa kannattaa olla mukana.

Kun kaupunkia suunnitellaan sadaksi vuodeksi eteenpäin, voi olla vaikea määrittää, kuka kantaa vastuun ja kuinka pitkään. Äskettäin voimaan astunut merkittävä muutos on uuden luonnonsuojelulain mukainen ekologinen kompensaatio, joka edistää osaltaan tavoitetta pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä. Koska ekologinen kompensaatio on viimeinen keino, hankkeissa joudutaan jo alkuvaiheessa miettimään, miten luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvia haittoja voidaan estää tai lieventää.

Myös innovatiiviset liiketoimintamallit edistävät vastuun ottamista. Esimerkiksi Hollannissa on otettu käyttöön Infra-as-a-Service-ohjelma, joka luo uudenlaista yhteistyötä infrahankkeiden tilaajan ja urakoitsijoiden välille sekä lisää intressiä käyttää laadukkaita, kestäviä ja helppohoitoisia materiaaleja ylläpitokulujen laskemiseksi.

Luontokeskeisen suunnittelun hyödyt tunnetaan jo, mutta sen tuomia kustannussäästöjä pitäisi tutkia pitkällä aikavälillä. Vaikka luontopohjaiset ratkaisut voivat tuntua suunnitteluvaiheessa kalliilta, uskon koko infrahankkeen elinkaaren aikana kertyvien säästöjen olevan merkittäviä. Lisäksi luontopohjaisilla ratkaisuilla lopputulos on pitkäikäinen ja sopeutuu muuttuvan ilmaston haasteisiin.

Jenny Asanti, maisemasuunnittelun projektipäällikkö, Sweco

Kirjoitus on julkaistu alunperin Tekniikka & Taloudessa 5.10.2023.