Joko sinä viljelet? Kannattaisi!
Jo kiinalainen sananlasku kertoo: Tärkeintä elämässä on puutarhanhoito, eikä sekään ole kovin tärkeää.
Minulle kasvimaa ja puutarha ovat iso osa elämää, ja viljelystä on tullut elämäntapa ihan huomaamatta. Tuottoisan puutarhan perustaminen ei edellytä puutarhurin tutkintoa, ei isoa pääomaa eikä välttämättä omia maa-alueita, mutta sitäkin enemmän kekseliäisyyttä, aikaa ja vaivannäköä. Me Swecolla kannustamme puutarhanhoidossa luonnonmukaisuuteen ja rentoon otteeseen: matka on tärkeämpää kuin se, että kasvimaa olisi heti valmis ja täydellinen.
Kasvimaa pärjää hyvin myös kaupungissa
Ahkera, tarkka ja täsmällinen tarhuri saa korjata yltäkylläistä satoa puutarhastaan. Viljelykasvit kasvavat myös boheemissa urbaanissa ympäristössä ja vaikkapa trendikkäästi perennapenkissä yhdessä koristekasvien kanssa. Viljelytekniikoitakin on lukuisia erilaisia, ja niistä voi ammentaa omalle kasvimaalleen parhaat ja itselle sopivimmat metodit esimerkiksi ekologisen ja luonnonmukaisen viljelyn eri suuntauksista. Tietoa tarjoavat muun muassa Luomuliiton jäsenyhdistykset, Biodynaaminen yhdistys sekä Suomen Permakulttuuriyhdistys.
Puutarhan saa perustettua lähes mihin tahansa, ja puutarhanhoidosta voi päästä nauttimaan myös esimerkiksi kaupunkien julkisissa puutarhoissa, yhteisissä talkoissa tai yksinkertaisimmillaan keräten villiyrttejä ja muuta satoa lähiluonnosta.
Puutarhanhoito on jatkuvaa oppimista, kasvamista ja kehittymistä, ja parhaimmillaan viljely on terapiaa, josta voi saada vielä palkinnoksi itse tuotettua ravintoa. Hedelmällisintä puutarhanhoito on mielestäni silloin, kun kääntää epäonnistumiset uuden oppimiseksi ja odottaa onnistumista seuraavalla kerralla, taas vähän viisaampana kuin aiemmin.
Itse kasvatettu ruoka maistuu parhaimmalta, ehkä osin siksi, kun tietää miten ja missä ravinto on kasvanut. Rustiikkinen lopputuote ei ehkä pärjää kauneuskilpailussa mutta maussa ja ravintoravoissa kylläkin. Itse kasvatettu on puhdasta lähiruokaa, jonka tuotanto parhaimmillaan edistää kestävää kehitystä ja yhteisöllisyyttä sekä lisää tutkitusti mielen ja ruumiin hyvinvointia.
Puutarhanhoito yhdistää
Tiedon lisäksi myös taimia ja siemeniä on suotavaa jakaa ja vaihdella muiden viherpeukaloiden kanssa. Näin pääsee kokeilemaan omassa puutarhassaan uusia lajeja matalalla kynnyksellä. Monimuotoinen kasvillisuus on vastustuskykyistä erilaisia taudinaiheuttajia vastaan, ja uusien lajien kokeileminen pitää kokeneemmankin viljelijän mielenkiintoa yllä!
Suomen pitkät kesäpäivät rajoittavat kasvatettavaa lajivalikoimaa jonkun verran, sillä esim. riisi ja kahvipensas lyhyen päivän kasveina alkaisivat kukkia vasta syksyllä, eivätkä siis ehtisi tuottaa satoa ennen talven tuloa. Suomen pohjoisiin olosuhteisiin sopeutuneet kasvilajit, -lajikkeet ja -kannat ovat monesti hyvin kestäviä ja terveitä verrattuna ulkomailta tuotaviin siemeniin ja taimiin. Lisäysmateriaaliin kannattaa siis kiinnittää huomiota ja valita kestäviä, päiväneutraaleja tai pitkän päivän lajikkeita. Etenkin avoimelle kasvupaikalle, kuten erityisen tuuliselle avomaalle tai paahteiselle kattoviljelmälle kannattaa valita kasvillisuutta, joka menestyy ainakin yhden kasvuvyöhykkeen verran pohjoisempana.
Ihanaa kesää kaikille ja tsemppiä kasvimaille ja puutarhoille ympäri Suomen! Ole kuulolla, lisää vinkkejä kaupunkiviljelyyn tulossa blogiin kesän aikana.
Leena Hämäläinen, puutarhuri, rakennetun ympäristön suunnitteluhortonomi, leena.hamalainen@sweco.fi