Kaupunkien ilmasto muuttuu – Millaisia ratkaisuja kestävä ympäristörakentaminen (KESY) tarjoaa?

Yli 70 prosenttia suomalaisista asuu kaupungeissa, joten viihtyisälle ympäristörakentamiselle on suuri tarve. Mitä tiiviimpää rakennettu ympäristö on, sitä enemmän vihreys antaa meille tilaa elää ja hengittää. Lue 15 minuutin kaupunkikonseptista ja muista kestävän ympäristörakentamisen ratkaisuista!

Me maisemasuunnittelijat olemme puhuneet kokonaiskestävyyden puolesta aina. Katsomme kaupunkiympäristöä tasapuolisesti ihmisten ja luonnon näkökulmasta, samalla kun otamme huomioon arjen välttämättömyydet, kuten katujen talvikunnossapidon ja sujuvan työmatkaliikenteen. Lumikuormien on mahduttava jatkossakin suomalaiseen kaupunkikuvaan.

Ilmastonmuutos ja kaupungistuminen aiheuttavat maisemasuunnittelulle uusia haasteita, mutta samalla kestävä ympäristörakentaminen (KESY) on ratkaisu moneen tämän hetken ongelmaan.

Miksi luonto tarvitsee tilaa myös kaupungissa?

Kaupungistuminen on haaste kestävälle ympäristörakentamiselle. Kun kaupungit tiivistyvät tiivistymistään, tilanpuute on akuutti, ja vihreys saa usein väistyä ensimmäisenä kulkuväylien ja rakennusten tieltä. Näin on, vaikka lähiluonto on tutkitusti tärkeää ihmisten hyvinvoinnille.

Toinen kestävän ympäristörakentamisen ikuisuuskysymyksistä on raha, ja siksi esimerkiksi materiaalivalinnoissa korostuu hankintahinta. Jos näkökulmaksi vaihdetaan elinkaaren kokonaistaloudellisuus, vaihtoehdot lisääntyvät. Hankkeissa voidaan hyödyntää muun muassa uusiomaa-aineksia ja kierrätyskalusteita.

Kun kaupungit leviävät yhä laajemmalle alueelle, jokapäiväisten kulkureittien ”katuvihreä” korostuu. Kaupunkimaiseman keskellä tarvitaan suojaa ja tilaa myös pysähtymiselle. Pystysuorien pintojen vertikaalivihreä, kuten viherseinät ja köynnökset, vie vain vähän tilaa, mutta tuo arkiseen katumaisemaan vihreää viihtyisyyttä.

Jos vihreä saa kaupungeissa enemmän tilaa, hyödyt näkyvät muutenkin kuin ihmisten hyvinvoinnissa. Vihreä kaupunkiluonto helpottaa esimerkiksi hulevesien hallintaa ja tasaa tulvahuippuja. Se lieventää myös kaupunkikeskustojen lämpösaarekeilmiötä: lämpötila ei nouse puiden siimeksessä yhtä korkeaksi kuin betoniviidakossa.

Ihanteena 15 minuutin kaupunki

Yksi kestävän ympäristörakentamisen konsepteista on 15 minuutin kaupunki. Sen toteutuessa kaikki arjen palvelut ja puuhat ovat vain 15 minuutin päässä kotoa ja saavutettavissa kestävillä liikuntamuodoilla. Matka voi taittua kävellen tai pyöräillen, mutta myös lähijunalla, sähköbussilla, skuutilla tai ratikalla.

Ajatus 15 minuutin kaupungista heijastuu monelle elämän osa-alueelle. Se auttaa suunnittelemaan kaupunkeja, joissa lähiluontoon pääsee vartissa, mutta tavoite vaikuttaa myös palveluverkkojen suunnitteluun. Haluammeko suuria keskuskouluja vai jokaiseen kaupunginosaan oman koulun, johon lasten on helppo, nopea ja turvallinen kulkea itsenäisesti?

Jotta kaikki näkökulmat saadaan yhdistettyä toimivaksi kokonaisuudeksi, tarvitaan monialaisuutta, ja juuri sitä maisemasuunnittelija tuo infra- ja aluekehityshankkeisiin. Kokonaiskestävä ympäristö sisältää muassa helppohoitoisia luonnonmukaisia istutuksia, esteettömiä kulkuväyliä ja eri-ikäisille ihmisille mieluista tekemistä. Kokemus auttaa huomioimaan myös erilaisten käyttäjien tarpeet. Jos päiväkodin pihalta ei löydy varjoisia soppia, uloslähtö kesäkuumalla muuttuu monesta perheen pienimmästä epämieluisaksi.

Sosiaalinen ja ympäristövastuu tukevat toisiaan

Parasta maisemasuunnittelun projekteissa on mahdollisuus tehdä hyvää sekä ihmisille että luonnolle eli vaikuttaa sosiaaliseen ja ympäristövastuullisuuteen monin tavoin:

• Luonnon monimuotoisuutta tuetaan puistoissa dynaamisella kasvillisuudella
• Oikeat materiaalit varmistavat kaduilla, ratapihoilla ja satamissa esteettömän liikkumisen
• Siistit ja helposti saavutettavat polkupyöräparkit tukevat kestävää liikkumista
• Viihtyisät piha-alueet, torit ja julkiset kaupunkitilat toimivat viherkeitaina ja kohtaamispaikkoina
• Kulutusta kestävät ulkoilureitit tarjoavat luontoelämyksiä myös lähellä
• Esteettiset roska-astiat kannustavat roskien lajitteluun.

Oikeita päätöksiä pitää kuitenkin tehdä jo kaavoitusvaiheessa. Silloin ympäristö tukee sekä ihmisten välisiä yhteyksiä että ihmisten yhteyttä luontoon. Samalla kun kattoterassin viljelylaatikot tuovat luonnon hissimatkan päähän, vihreä asuinympäristö houkuttelee kokoontumaan yhteen. Taloyhtiön terassilla saunan jälkeen vilvoittelu, puistossa joogaaminen tai kahvilassa lehmuksen alla lukeminen ovat askelia maailmaan, toisten ihmisten pariin.

Maisemasuunnittelijalle mikään ei olekaan suurempia palkinto kuin kaupunkitila, jonka luonto ja ihmiset ottavat omakseen. Vihreän lisääminen on pieni kustannus, jolla saadaan aikaan suuri vaikutus.

Eija Grönqvist, Maisemaosaston osastopäällikkö, eija.gronqvist@sweco.fi