Kaupunkisuunnittelu on vihreän siirtymän ytimessä
Vihreä siirtymä koskettaa meitä kaikkia ja on keskeisessä roolissa, kun Suomi pyrkii saavuttamaan hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Vihreä siirtymä vaatii paitsi energiamurrosta ja fossiilisista polttoaineista luopumista, myös luonnonvarojen käyttämistä kestävästi. Kestävällä kaupunkisuunnittelulla vaikutetaan esimerkiksi kaupunkien maankäyttöön, toimintojen sijoittumiseen ja tilantarpeisiin, liikkumistottumuksiin, luonnonvarojen käyttöön ja materiaalivirtoihin.
Swecon tuoreen kyselyn mukaan puolet suomalaisista kokee vihreän siirtymän olevan välttämätön suomalaiselle yhteiskunnalle, mutta vain neljännes suhtautuu sen toteutumiseen luottavaisesti. Ja vaikka suurin osa suomalaisista – jopa 79 prosenttia – luottaa omiin kykyihinsä sopeutua uusiin tilanteisiin, ainoastaan 44 prosenttia oli sitä mieltä, että oma asuinpaikkakunta kestää hyvin yhteiskunnallisia kriisejä.
Kestävämmän yhteiskunnan rakentamisessa kaupunkisuunnittelulla on keskeinen rooli. Kestävien ja viihtyisien kaupunkiympäristöjen suunnittelu varautuu ilmastonmuutoksen vaikutuksiin ja huomioi väestönkasvun haasteet. Ennusteiden mukaan vuonna 2050 peräti 79 prosenttia suomalaisista asuu kaupungeissa, mikä korostaa entisestään tarvetta luoda turvallisempia, sään ääri-ilmiöihin varautuneita elinympäristöjä.
Luontopohjaisilla ratkaisuilla kriisinkestävyyttä
Maailman talousfoorumin tuoreen riskiraportin mukaan äärimmäiset sääilmiöt ovat maailman suurin uhkatekijä seuraavan vuosikymmenen aikana. Ilmastonmuutoksen seurauksena rankkasateet ja tulvat yleistyvät. Kaupungeissa ongelmaa pahentavat vettä läpäisemättömät asfalttipinnat, tiivis rakentaminen ja vettä pidättävien viheraluiden vähäisyys. Esimerkiksi Lounais-Saksassa vuoden 2021 myrskyssä tuhoutuneiden teiden ja rautateiden korjauskustannukset nousivat kahteen miljardiin euroon, ja syksyn 2023 rankkasateiden tuhojen hintalappua lasketaan edelleen Norjassa ja Ruotsissa.
Asfalttipintojen oheen on mahdollista suunnitella luontopohjaisia ratkaisuja, esimerkiksi viheralueita, jotka tuottavat merkittäviä taloudellisia ja kestokykyyn liittyviä etuja. Ilmanlaadun paraneminen, sadevesien hallinta, viilennyksen tuominen hellejaksoilla, luonnon monimuotoisuuden tukeminen sekä asukkaiden virkistyspaikkojen lisääntyminen ja mielen hyvinvoinnin koheneminen ovat esimerkkejä luontopohjaisten ratkaisujen hyödyistä, jotka myös säästävät yhteiskunnan kuluja. Nämä ratkaisut ovat lisäksi EU-taksonomian eli kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmän mukaisia.
Muutos tehdään yhdessä
Vihreä siirtymä toteutetaan joka tasolla: valtion, kuntien, yritysten ja yksityisten valintojen voimin. Me suunnittelu- ja konsulttialalla toimimme vihreän siirtymän edistämiseksi. Omien yksityisten valintojen lisäksi on mahdollista vaikuttaa esimerkiksi valitsemalla koulutusala, jolla voi edistää vihreää siirtymää. Siten myös vihreä siirtymä tulee lähemmäksi jokaisen arkea ja innostaa osallistumaan sen edistämiseen. Swecolla voi esimerkiksi työskennellä hankkeilla, jotka vaikuttavat yhteiskuntaan ja rakennettuun ympäristöön kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.
Meillä on nyt paikka lähettää suomalaisille positiivinen viesti: voimme vaikuttaa vihreään siirtymään yhdessä, joka yhteiskunnan tasolla.
Samalla kun luovumme fossiilista polttoaineista ja vaalimme luonnon monimuotoisuutta, me luomme uusia työpaikkoja sekä parannamme yhdyskuntien omavaraisuutta ja kriisinkestävyyttä. Parhaassa tapauksessa teemme sen siten, että jokainen tuntee voivansa vaikuttaa tähän välttämättömään muutokseen.
Elise Ruohonen, Liiketoimintajohtaja, Infra ja liikenne