0 tulosta 0 yhteensä tuloksesta ""

21/03/2021

Reading time: 4min

TD

Tiina Dufva

Kemikaaliturvallisuuden lainsäädäntö kehittyy työntekijän turvaamiseksi

kestävä kehitys kemikaaliturvallisuus

Kemikaaliturvallisuuteen liittyvä lainsäädäntö muuttuu tasaiseen tahtiin erityisesti työturvallisuuden alalla. Turvallisuudesta on tullut teollisuudessa käytännössä ykkösprioriteetti, jossa niin työ-, kemikaali-, laite-, tuote- ja ympäristöturvallisuus ovat suorastaan kunnia-asia ja kaiken suunniteltavan toiminnan lähtökohta.  

Terveysvaarojen hallinta on eräs peruslähtökohdista suunniteltaessa työntekijöiden turvallista työpäivää. On mahdollista, että työntekijä voi altistua monille eri vaaroille, jollei niitä ole tunnistettu riskienhallinnan ja juurisyiden etsinnän avulla. Riskien minimoiminen on työnantajan velvollisuus.  

HTP-arvot raja-arvoina työilman epäpuhtauksille

Hengityssuojainten käyttö on meille kaikille nykyään tuttua. Työpaikalla hengityssuojaimia tulee käyttää esimerkiksi silloin, kun työpaikan ilmassa ns. HTP-arvot ylittävät sosiaali- ja terveysministeriön asettamat raja-arvot (haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista annettu asetus, liite 1, 654/2020). HTP-arvot päivitetään sosiaali- ja terveysministeriön toimesta kahden vuoden välein. Viimeisin päivitys on tehty lokakuussa 2020 ja seuraava päivitys on tulossa vuonna 2022.  

Pitoisuusraja-arvoja on määritelty lukemattomille kemikaaleille, kuten lyijylle, asbestille ja formaldehydille. Lisäksi pitoisuusrajat löytyvät muun muassa puu- ja jauhopölylle, öljysumulle ja tulevaisuudessa myös dieselmoottoreiden pakokaasuille. Työnantajan on huolehdittava, ettei työntekijä altistu raja-arvoa korkeammille pitoisuuksille, joko parantamalla prosessi-ilmanvaihtoa, käyttämällä kohdepoistoa tai työntekijän on käytettävä sellaisia hengityssuojaimia, jotka suojaavat juuri kyseiseltä ilman epäpuhtaudelta. Huomioitavaa on, että jotkut aineet voivat imeytyä elimistöön myös ihon läpi, mikä voi osaltaan nostaa kokonaisaltistusta. Tämä on otettu huomioon kyseisten aineiden raja-arvoa määriteltäessä.

ASA-lain tarkoituksena kohentaa työntekijöiden työoloja

Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien luettelosta ja rekisteristä annettua lakia eli ns. ASA-lakia (452/2020) on muutettu viime syksynä. ASA on lyhenne altistumisesta syöpävaarallisille aineille. Vaikka lain nimi on aikaa myöten pidentynyt ja muuttunut, ASA-lyhenne on säilynyt. ASA-laki koskee sellaisia tilanteita, jossa työntekijä altistuu syöpävaarallisille tai perimää vaurioittaville aineille tai menetelmille säännöllisesti, useita kertoja työvuoden aikana. Kyseiset aineet tunnistetaan helpoiten esimerkiksi käyttöturvallisuustiedotteeseen merkityistä luokituksista Carc 1A tai 1B; H350 tai H350i; Saattaa aiheuttaa syöpää tai luokituksista Muta 1A tai 1B; H340; Saattaa aiheuttaa perimävaurioita 

ASA-laissa on määritelty lisäksi työmenetelmät, jotka aiheuttavat syöpävaaraa. Näitä työmenetelmiä ovat esimerkiksi:  

  • altistuminen palamisprosesseissa syntyville tai syntyneille syöpävaarallisille aineille (mm. palomiehet ja kattilalaitosten kunnossapito),  
  • työntekijän altistuminen kovapuupölylle (mm. levyteollisuus),  
  • altistuminen kiteiselle piidioksidipölylle (kivimurskaamot, kaivokset, rakentaminen),  
  • ruostumattoman teräksen hitsaus ja polttoleikkaus (kaikki nikkeli- tai kromihuuruja aiheuttavat työmenetelmät) tai  
  • altistuminen dieselmoottorien pakokaasuille (erityisesti suljetuissa tiloissa).  

Työnantajan velvollisuuksiin kuuluu pitää luetteloa syöpää aiheuttavista tai perimää vaurioittavista aineista ja työmenetelmistä, arvioida työperäistä altistumista ja pitää luetteloa altistuvista työntekijöistä. Tiedot tulee ilmoittaa vuosittain ns. ASA-rekisteriin, jota ylläpitää työterveyslaitos. Rekisterin päätarkoituksena on kohentaa työntekijöiden työoloja. Samalla työsuojeluviranomaiset voivat tehostaa neuvonta- ja valvontatoimintaansa. 

Syöpädirektiivin päivitykset

Euroopan komissio on päivittämässä ns. syöpädirektiiviä (2004/37/EY) neljällä erillisellä päivityksellä, joista kolme ensimmäistä ovat jo tulleet voimaan ja implementoitu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Valtioneuvoston asetus työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (1267/2019) on tullut voimaan 1.1.2020. Tosin päivitykset sisältävät useiden raja-arvojen osalta siirtymäaikoja vuodesta 2021 aina vuoteen 2027 saakka, minkä vuoksi kaikki uudet asetetut raja-arvot eivät vielä ole tulleet velvoittaviksi. Syöpädirektiivin neljännellä päivitysdirektiivillä tullaan antamaan sitovat raja-arvot nikkelille ja sen yhdisteille, bentseenille sekä akryylinitriilille. Asiaa koskevien neuvottelujen on tarkoitus alkaa keväällä 2021. 

Kemikaaliturvallisuuden asiantuntijat apunasi. Lue lisää! 

Tiina Dufva, DI, toksikologi, vanhempi asiantuntija, kemikaaliturvallisuus

Ole yhteydessä!

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.