Maisemaselvitys maankäytön suunnittelun lähtökohtana

Maisema-arkkitehdit tutkivat maisemaan kohdistuvia muutoksia esimerkiksi kaavoitus-, energia-, liikennehankkeissa sekä kaupunkisuunnittelussa. Maisemaselvitykset vievät tekijöitään ympäri Suomea erilaisiin ympäristöihin. Kulkuvälineenä on käytetty auton ja sähköpyörän lisäksi niin venettä kuin lumikenkiäkin.

Maisemaselvitys havainnollistaa maiseman arvoja

Maisemaselvitys on alueen tai kohteen nykytilaan perustuva analyysi, jossa esitetään maiseman pysyvämpiä elementtejä, kuten maisemarakennetta. Maisemaselvityksessä analysoidaan alueen suurmaisemaa, jossa maisemarakenne yhdessä luonnon, rakennetun ympäristön ja kulttuurihistorian vuorovaikutuksessa muodostaa kullekin kohteelle ominaisen maisemakokonaisuuden.

Maisemaselvityksiä tehdään luonnonmaisemiin sekä rakennetuille alueille, puutarhoihin ja kulttuuriympäristöihin. Rakennetussa ympäristössä tutkitaan esimerkiksi, miten kaava vaikuttaa maamerkkien tai siluettien asemaan maisemassa, millaisia miljöötyyppejä alueella on ja miten uudet toiminnot sovitetaan alueelle ominaiseen rakentamisen tapaan ja rytmiin. Kaupunkikuvaselvityksissä painottuvat arkkitehtuuri, kasvillisuus, tilallisuus ja näkymät.

Analyysin tulokset kuvataan teemakartoin, valokuvin ja tarvittaessa kuvaupotuksin sekä havainnekuvin. Selvitykseen sisältyvät myös suositukset alueen jatkosuunnittelulle maiseman näkökulmasta.

Maisemaselvitys toimii keskeisenä lähtökohtana maisemavaikutusten arvioinnissa.

Arkimaisemat ovat tärkeitä siinä missä kansallismaisematkin.

Maisemavaikutusten arviointi keskittyy rakentamisen visuaalisiin vaikutuksiin

Maisemavaikutusten arvioinnin tarkoituksena on tutkia rakentamisen visuaalisia vaikutuksia ympäristöön. Laadukkaan arvioinnin turvaamiseksi on etenkin haastavissa paikoissa tärkeää tehdä maisemaselvitys, joka tarjoaa perustiedot alueen maisemallisista ominaisuuksista, arvoista ja maiseman herkkyydestä. Vaikutuksia arvioidaan maisemaselvitysten ja maastokäyntien tuottaman pohjatiedon lisäksi mm. havainnekuvien avulla.

Tuulivoimalahankkeissa ja muissa korkeissa rakennelmissa visuaalisia vaikutuksia arvioidaan myös näkyvyysalueanalyysillä. Havainnollistava materiaali ja asiantuntijan määrittämät vaikutusarviot auttavat viranomaisia tunnistamaan, onko rakentaminen tiettyyn paikkaan soveltuvaa.

Maisemaselvityksiä ja maisemavaikutusten arviointeja toteutetaan esimerkiksi osana YVA-menettelyjä sekä maankäytön ja kaavoituksen suunnittelua: 

• Rata- ja ratikkahankkeissa
• Tiehankkeissa
• Uusiutuvan energian hankkeissa
• Täydennysrakentamisessa
• Uusien voimalinjojen linjauksissa
• Viher- tai virkistysalueiden konseptoinnissa
• Kaupunkikehityksessä.

Maisemaselvitykset vievät halki historian

Maisemaselvitykset ovat maiseman muutoksen taltiointia ja usein siis eräänlaista historiankirjoitusta. Maisemaselvityksiä toteutetaan ympäri Suomen, joten maisema-arkkitehdit pääsevät jännittäviin ja joskus salaperäisiinkin paikkoihin. Selvityksiä tehdessä kohtaa niin vaarakylien asukkaita kuin virtavesien muovaamaa erämaaluontoa, jonka keskellä harva liikkuu.

Maisemaselvityksissä kartoitettava alue vaihtelee muutamasta hehtaarista tuhansiin neliökilometreihin. Maiseman erityispiirteiden omaksuminen vaatii pysähtymistä ja astumista ulos maastoon. Maastopäivät ovat usein raskaita, mutta antoisia. Pieniä huippuhetkiä on nousta näkötornin huipulle, pitää taukoa pittoreskin maalaiskylän idyllissä tai veneillä pitkin vanhaa uittokanavaa.

Maastoselvitykset vievät kirjaimellisesti halki suomalaisen maiseman historian.

Maisemaselvitys tuo tärkeää tietoa päätöksenteon tueksi

Analysoitu tieto maisemasta tukee päätöksentekoa ja saattaa hälventää myös pelkoja. Maisemaselvityksellä voi olla mahdollista osoittaa, että rakentaminen vaikuttaa olemassa olevaan maisemaan odotettua vähemmän. Se voi parhaimmillaan lisätä esimerkiksi aurinkovoimahankkeen hyväksyttävyyttä.

Kun maisemavaikutukset selvitetään ajoissa, rahaa ei hukata hankkeeseen, joka ei lopulta saa hyväksyntää viranomaisilta, paikallisilta tai päättäjiltä. Lisäksi hankekokonaisuutta ehditään muokkaamaan maiseman kannalta kestävään suuntaan. Maisemaselvitys voi auttaa vähentämään rakentamisen vaikutuksia, ohjata maiseman suunnittelua ja hoitoa ja tukea arvokkaiden ympäristöjen suojelua.

Havainnekuva, jossa on sovitettu aurinkopaneeleja niittymaisemaan.

Ihminen muokkaa maisemaa koko ajan

Maisemaa saatetaan pitää pysyvänä, mutta yleensä se on jatkuvassa, nopeammassa tai hitaammassa, muutoksessa. Jo kymmenessä vuodessa tapahtuu paljon, ja kun aikajanaa kuljetaan kauemmas historiaan, havaitaan vaikkapa Etelä-Pohjanmaan olleen muinoin suurilta osin metsien ja peltojen sijaan avosuota. Ihminen muovaa maisemaa koko ajan laajasti muun muassa rakentamalla, hyödyntämällä metsää ja viljelemällä maata.

Useat arvokkaina pidetyt maisemat ovatkin nimenomaan luonnon ja ihmiset yhteistoiminnan tulos, kuten Pohjanmaan viljelylakeudet, tai teollisuudelle valjastettu Tammerkoski. Toisaalta arvokkaina koetaan myös koskemattomuutta kuvastavat jylhät maisemat, kuten Koli ja Pallas.

Muutos on siis luonnollinen osa maisemaa, mutta silti rakentaminen vaikuttaa maisemaan eri paikoissa eri tavoin. Joitakin alueita kannattaa vaalia nykytilassaan ja osa soveltuu maankäytön muutokseen paremmin.

Maisemaselvityksen tekijältä vaaditaan ammattiosaamisen lisäksi kykyä eläytyä, tulkita näkemäänsä, ymmärtää suuria kokonaisuuksia sekä sitoa paikallisten ihmisten kokemukset laajempaan kontekstiin. Olennaista on myös taito viestiä tuloksista ymmärrettävällä tavalla.

Vain tutkimalla maisemasta löydetään sen ominaispiirteet ja säilyttämisen arvoiset paikat. 

Anu Juvonen ja Virva Kajamaa, Swecon maisema-arkkitehdit