17/11/2023

Reading time: 3min

TR

Tuukka Rautiainen

MH

Mikko Helminen

Merituulivoiman mahdollisuudet Suomelle – satamien ja logistiikka-alan tartuttava toimeen

Logistiikka merituulivoima satama

Suomi on asettanut tavoitteekseen hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Tuulivoiman merkittävällä kasvulla on suuri rooli tavoitteen saavuttamisessa.

Swecon tytäryhtiön Gaia Consultingin liiketoimintajohtaja Tuukka Rautiainen: “Suomi on jo vahva tuulivoimamaa.”

– Vuoden 2022 loppuun mennessä Suomeen oli rakennettu 1 300 tuulivoimalaa.

– Niiden yhteenlaskettu nimellisteho on 3,5 kertaa Olkiluoto 3 -ydinvoimalan teho eli noin 5,7 gigawattia.

Katseet merelle

Kehityssuunta Itämeren alueella ja muualla maailmalla on, että uusi tuulivoimarakentaminen on keskittymässä merelle.

– Tuuliolosuhteet ovat erinomaiset

– Tuulipuistojen sijainnille on hyvät maisemalliset ja toiminnalliset edellytykset.

Merituulivoiman merkittävät mahdollisuudet

Suomella on hyvät edellytykset saada osansa merituulivoiman kasvusta. Nykyisiä hankesuunnitelmia katsottaessa, Suomen rannikolla merituulivoiman kapasiteettia voidaan lisätä jopa yli 10 GW vuoteen 2035 mennessä.

– Lisäys tarkoittaisi yli 20 miljardin euron investointeja, joista arviolta 40 prosenttia voisi jäädä Suomeen.

– Vuotuinen työllistävä vaikutus laskettaisiin tuhansissa henkilötyövuosissa, ja myös verotulot olisivat huomattavat.

“Merituulivoiman rakentaminen rakentaisi pohjaa myös uusiutuvan sähkön, suomalaisen teknologian ja osaamisen viennille. Suomesta löytyy perinteisesti vankkaa osaamista arktisissa olosuhteissa ja merellä toimimisesta”, jatkaa Swecon merellisen vihreän siirtymän kehitys- ja projektipäällikkö Mikko Helminen.

Aika teoille

Jotta varsinaisia investointeja merituulivoimaan pystytään tekemään, logistiikan ja muun muassa satamien on oltava valmiita käsittelemään voimaloiden rakentamista ja operointia. “Merituulivoiman keskittymän synnyttämisellä alkaa olla jo kiire”, kommentoivat Rautiainen ja Helminen.

Merituulivoiman potentiaalin hyödyntäminen vaatii laadukasta suunnittelua ja laajaa yhteistyötä eri tahojen kanssa

Merituuliklustereita on aiemmin syntynyt erityisesti Tanskaan, Norjaan, Saksaan ja Britanniaan.

Tuukka Rautiainen: “Suomessa meillä on myös kaikki edellytykset tulevalle menestykselle:

– kasvuhaluiset ja -kykyiset yritykset

– innovatiiviset ratkaisut

– osaava työvoima arvoketjun eri vaiheisiin

– eri toimijoiden välistä yhteistyötä, jossa haetaan aktiivisesti uusia innovaatioita.”

Merituulivoima – käytännössä

Yhteistyön ja suunnittelun tarve konkretisoituu, kun tarkastellaan merituulivoiman luomia tarpeita mm. logistiikalle ja satama-alueille.

“Merituulipuistojen ja siihen liittyvien järjestelmien ja laitosten suunnittelu, rakentaminen ja kilpailukykyinen operointi tarvitsevat tuekseen meille ennenkokemattoman laajat satama- ja terminaalialueet.” Lukuja:

– turbiinin siipien pyörimishalkaisija voi olla jopa 270 metriä

– perustukset voivat painaa 1 500 – 7 000 tonnia

– perustusten halkaisija on noin 35 metriä.

“Lisäksi tarvitaan satamissa toimivat kumppanit teknisiin ratkaisuihin ja järjestelmiin sekä toimituksiin, varastointeihin, esikäsittelyihin, kuljetuksiin, asennuksiin ja huoltotoimintoihin”, täydentää Mikko Helminen.

Merituulivoiman investoinnit käyntiin – puhdasta energiaa ja vientituotteita

“Pääseminen mukaan merituulivoiman kasvuun edellyttää investointeja mm. merituulivoimaloiden rakentamista ja operointia tukeviin laajoihin maa-alueisiin ja tukitoimintoihin”, jatkavat Helminen ja Rautiainen.

Merituulivoiman menestys toisi Suomelle hyötyjä kahta kautta:

– uusiutuvan energian osuus kasvaisi entisestään

– uusiutuva sähköntuotanto mahdollistaisi muiden teollisuuden alojen kasvun

– merituulivoimaosaamisesta ja siihen liittyvistä ratkaisuista voi muodostua kysyttyjä vientituotteita.

Käytännössä vientiä voisi syntyä vaikkapa uusista perustusratkaisuista tai erikoisaluksista, joita tarvitaan rakentamisessa ja huollossa.

“Merituulivoima kasvaa joka tapauksessa Itämeren alueella. Suomen on syytä tarttua tilaisuuteen isosti ja yhdessä, jotta olisimme mukana kehityksessä ja mieluiten sen kärjessä.”

Mikko Helminen toimii Swecon merellisen vihreän siirtymän kehitys- ja projektipäällikkönä.
Tuukka Rautiainen toimii Swecon tytäryhtiön Gaia Consultingin liiketoimintajohtaja 

Tutustu lisää osaamisemme! Autamme merituulivoimahankkeiden strategisesta suunnittelusta toteutettavuustutkimukseen ja toteutukseen

Ole meihin yhteydessä!

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.