Merituulivoiman tulevaisuus ja vientimahdollisuudet Suomelle

Merituulivoiman tuotanto kasvaa maailmalla, ja siihen tehdyt investoinnit korvaavat fossiilisiin polttoaineisiin perustuvaa energiantuotantoa. Euroopassa merituulivoiman tuotantoa on suuressa mittakaavassa jo Pohjanmerellä, ja uutta tuotantoa suunnitellaan ja rakennetaan niin Pohjanmerelle kuin Itämeren länsiosiin ja edelleen pohjoiseen Pohjanlahdelle. Karkeasti arvioituna ja yhteenlaskettuna Ahvenanmaan, Ruotsin ja Suomen merituulipuistojen selvityshankkeet, on tavoitteellinen nimellisteho peräti 40 GW ja investointisuunnitelmien yhteissumma yli 60 miljardia euroa. Tämä kasvumarkkina on Suomessa ja Ruotsissa – ja uusia mahdollisuuksia kehittyy Euroopassa Itämeren, Pohjanmeren ja Atlantin rannikoilla. Maaliskuun 2024 lopulla pidetty WindEurope2024-konferenssi vahvisti, miten voimakkaasti Euroopan maissa investoidaan – myös valtioiden vahvalla tuella merituulivoimaan ja vihreään siirtymään – esimerkkimaina Irlanti ja Puola. Siitä huolimatta emme ole voimakkaillakaan kasvupanostuksilla saavutamassa EU:ssa määriteltyjä tavoitteita.

Ei siis ihme, että Suomessakin kymmenet yritykset ovat heränneet kasvumarkkinan liiketoimintamahdollisuuksiin. Suomen talouden, työllisyyden ja yritysten kilpailukyvyn kannalta tulee tunnistaa, miten luomme kasvavasta merituulivoima- ja erikoisalusmarkkinasta sekä vihreästä siirtymästä yhä vahvempaa vientiä.

Suomen energiajärjestelmästä oppeja ammennettavaksi kansainvälisille markkinoille

Maatuulivoima on kasvanut Suomessa merkittäväksi osaksi maamme omavaraista energiajärjestelmää, ja se tuo positiivisia ja päästöttömiä talousvaikutuksia alueille ja asukkaille. Teknologinen kehitys avaa Suomelle mahdollisuuksia myös merituulivoiman osalta. Merituulivoiman teknologinen edelläkävijyys Euroopassa, erityisesti Hollannissa, Belgiassa, Britanniassa, Saksassa ja Tanskassa, on jo ollut menestys. Tanskan menestys perustuu nimenomaan siihen, että he ovat hyödyntäneet oman tuulivoiman rakentamisessa saatuja oppejaan vientimarkkinoille. Tällainen malli sopii myös Suomelle.  

Suomen energiapolitiikassa on viime vuosina korostunut teknologianeutraalius ja markkinaehtoisuus. Onnistuneen energia- ja ilmastopolitiikan johdosta Suomen sähköntuotanto on yli 95% hiilineutraalia. Lisääntynyt oma tuotanto on samalla tehnyt Suomesta vuositasolla energiaomavaraisen. Muutos ei olisi voinut tapahtua Suomen kannalta parempaan aikaan: globaalisti on juuri saavutettu jaettu käsitys tarpeesta siirtyä pois fossiilisista polttoaineista kohti uusiutuvia energialähteitä. Tämän kehityksen merkitystä korostavat geopoliittiset jännitteet ja huoltovarmuus.

Merituulivoima on vahva osa vihreää siirtymää

Jokaisen energiainvestoinnin tulee olla kannattava: energian myynnin tulee kattaa suunnitteluun, rahoitukseen, rakentamiseen ja käyttöön liittyvät kustannukset pitkällä aikavälillä. Ydinvoiman puolesta puhuu sen päästöttömän ja vakaan energiantuotannon sekä huoltovarmuuden näkökulmat. 

Mutta kuten ydinvoima, myös merituulivoima jakaa mielipiteitä. Se voidaan mieltää liian kalliiksi tai epävakaaksi investoinniksi johtuen siitä, että ilman tuulta ei ole energiaa. Tätä ajatusta on kuitenkin tärkeää tarkastella kriittisesti. Merituulivoiman houkuttelevuutta lisäävät esimerkiksi seuraavat seikat: 

1. Ympäristövaikutukset: Merituulivoiman rakentaminen ja tuotanto on hyvin tarkkaan säädelty, ja ympäristövaikutukset ja toiminnan riskit tulee lupahakemuksiin arvioida varsin kattavasti. Merituulivoimaan ei liity vaarallisiin aineisiin tai niiden kuljetuksiin, varastointiin tai jälkikäsittelyyn liittyviä riskejä.  
2. Uusiutuvuus: Tuulivoima on uusiutuva energianlähde, joka perustuu paikalliseen resurssiin, tuuleen, ja täten vähentää riippuvuutta ulkomaisista raaka-aineista. Avomerellä tuulen voimakkuus on merkittävästi mantereen tuuliolosuhteita suurempi, mikä osaltaan kompensoi merituulivoimalan korkeampia rakennuskustannuksia suhteessa maatuulivoimaan. On syytä kuitenkin muistaa, että tuuliolosuhteet vaihtelevat voimakkaasti alueittain. 
3. Teknologian kehitys: Merituulivoiman teknologian kehitys on ollut nopeaa. ja sen kustannukset ovat laskeneet merkittävästi viime vuosina – ja laskevat edelleen. Eri energialähteiden vaatimat investoinnit, riskit, huoltovarmuus, raaka-aineriippuvuus, teknologiakehitys ja toimintaperiaatteet tulee ottaa kriittiseen tarkasteluun faktojen valossa ja laajasti vertaillen. 
4. Työllisyysvaikutukset: Merituulivoiman rakentaminen ja ylläpito luovat merkittävästi työpaikkoja sekä suunnittelu- että rakennusvaiheessa että ylläpidossa ja huollossa. Tämä voi tukea paikallista taloutta ja luoda kestävää työllisyyttä lähellä rakennettavia ja operoitavia merituulipuistoja, joille esimerkiksi satamat ovat tärkeässä roolissa.. Merituulivoimasta voi kehittyä yhä vahvemmin suomalainen energiantuotantomuoto. Suomi on perinteisesti vahva toimija meriteollisuudessa, erityisesti jäänmurtajien, risteilyalusten ja erikoisalusten suunnittelussa sekä teknologiassa rakentamisessa. Suomen meriteollisuus voi tarjota merkittävää teknologista osaamista merituulivoimaloiden suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa maailmalla. Mahdollisuuksia menestyä on myös merikuljetuksissa ja -operaatioissa, teräsrakenteissa, sähköistyksessä, automaatiossa ja sähkönsiirrossa ja -varastoinnissa. Kiinnostava alue on myös satamat – onhan monelle niistä jo kertynyt mittava kokemus maatuulivoimahankkeiden satamaoperaatioista ja logistiikasta.
5. Kansainväliset mahdollisuudet: Suomi sijaitsee Itämerellä, mikä antaa sille hyvät lähtökohdat hyödyntää merituulivoiman kansainvälisiä mahdollisuuksia. Merituulivoiman kehittäminen tarjoaa vientimahdollisuuksia suomalaisille yrityksille ja vahvistaa Suomen asemaa kestävän energiantuotannon edelläkävijänä. Lähin vientimarkkina on Pohjanlahdella Ruotsissa, lisämahdollisuuksia Baltiassa ja Puolassa sekä muualla Euroopassa ja maailmalla olevissa merituulipuisto- ja erikoisalusmarkkinassa.

Sijoittamalla omavaraisempaan energiantuotantoon lisätään Suomen vientiä ja luodaan uusia työpaikkoja

Merituulivoima tarjoaa houkuttelevan vaihtoehdon kestävän kehityksen edistämiseksi sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Vientimahdollisuuksiin tulee tarttua edistämällä merituulivoimainvestointeja Suomessa  ja luomalla yrityksille mahdollisuuksia referensseihin ja uusiin innovaatioihin.

Sijoittaminen merituulivoimaan lisäisi kotimaista energiantuotantoa ja vähentäisi energian tuonnista aiheutuvia kustannuksia, riskejä ja riippuvuuksia. Lisäksi se loisi työpaikkoja niin suunnittelussa, teknologiakehityksessä ja -valmistuksessa, rakentamisessa kuin ylläpitoon vaadittavissa tehtävissä huomattavan monipuolisessa yrityskentässä. 

Satamainvestoinnit ja uuteen markkinaan siirtyminen tarjoavat kasvuyrityksille uusia mahdollisuuksia 

Suurimpia esteitä ja hidasteita ovat merituulihankkeiden toteuttamiseen liittyvät lupaprosessit. Merituulivoiman suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito vaativat merkittäviä investointeja ja teknologista osaamista merituulipuistoon liittyvään infastruktuuriin – esimerkkeinä satamat ja energiaverkot.

Energiantuotantoa ja energiajärjestelmää on kehitettävä kokonaisuutena, huomioiden myös viennistä saavutettavat verohyödyt. Vaakakupissa painavat myös rakentamisen ja tuotannon riskit, huoltovarmuus sekä omavaraisuus teknologioissa ja raaka-aineissa.

Tutustumalla Suomen Tuulivoimayhdistyksen teettämään selvitykseen merituulivoiman aluetaloudellisiin vaikutuksiin saat tietoa merituulivoimahankkeista ja niiden merkittävästä työllisyys- ja verovaikutuksesta Suomessa. Team Renewable Arctic Finlandin sivuilta löydät lisäksi listauksen yrityksistä, jotka ovat rakentaneet valmiuksiaan merituulivoiman markkinaan ja menestyneet siellä myös kansainvälisesti. Menestyneiden suomalaisten yritysten lista on em. listaa vieläkin laajempi. 

Suomen hallituksen ja kunnallisten päättäjien on panostettava merituulivoiman kehittämiseen. Tarvitaan vahvaa poliittista tahtoa ja pitkäjänteistä suunnittelua, jotta voimme luoda suotuisat edellytykset merituulivoiman kasvulle. Tämä sisältää muun muassa lupaprosessien tehostamisen, kannustimien ja riskien jakamisen instrumenttien luomisen investoinneille ja infastruktuurille sekä tutkimuksen ja kehityksen tukemisen alan innovaatioiden edistämiseksi.

Jos haluat kuulla aiheesta lisää ja saada tukea kokeneilta merituulipuistoprojektien osaajilta, ota yhteyttä. 

Pekka Pokela, Vanhempi neuvonantaja ja Johtaja, Gaia Consulting, pekka.pokela@gaia.fi