0 tulosta 0 yhteensä tuloksesta ""

03/01/2024

Reading time: 4min

JS

Jerkko Starck

Päästöt alas vihreää siirtymää kiihdyttämällä  

energiamurros vihreä siirtymä

YK:n Dubain ilmastokokous pidettiin joulukuussa 2023. Sen teemoina olivat mm. päästöjen vähentäminen ja energiaratkaisut. 

Ilmastokokouksen tulokset olivat jokseenkin ristiriitaiset, mutta samalla myös historialliset. Ensimmäistä kertaa saavutettiin yhteinen konsensus fossiilisista polttoaineista luopumisesta.

Ilmastopäästöt on painettava mahdollisimman nopeasti nettonollaan. Viesti vihreän siirtymän tavoitteista on selkeä.   

Kuten tiedämme, suuri osuus kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin ihmisen toiminnasta eikä päästövähennystavoitteita saavuteta ilman merkittäviä ilmastopoliittisia toimia.

Ilmastonmuutoskeskustelussa on hyvä ymmärtää mistä nämä päästöt ovat peräisin, ja miten niitä voidaan nykyteknologioilla vähentää mahdollisimman nopeasti ja kustannustehokkaasti.  Tällöin painetta voidaan kohdistaa sinne, missä merkittäviä tuloksia on järkevästi saavutettavissa.  

Mistä päästöt syntyvät?

Globaalilla tasolla lähes 75% päästöistä on peräisin energian tuotannosta, kulutuksesta ja käytöstä. Suurimman osuuden tästä kuluttaa teollisuus, etenkin energiaintensiiviset sektorit. Liikenne, etenkin bensiiniä ja dieseliä käyttävä tieliikenne näyttelee myös merkittävää roolia. Kolmas energiaa paljon kuluttava sektori on talot ja kiinteistöt, joissa energiaa käytetään mm. lämmitykseen ja valaistukseen.

Lähes kaksikymmentä prosenttia kokonaispäästöistä tulee maa- ja metsätalous sekä maankäyttösektoreilta. Suurin yksittäinen päästölähde on karjatalous, jota seuraa synteettiset typpilannoitteet, sadon polttamiset, metsien hävittäminen sekä vähemmän päästöjä aiheuttavat kokonaisuudet. Loput alle kahdeksan prosenttia kasvihuonepäästöistä tulee teollisuudesta ja jätteistä.   

Vuonna 2016 näistä osuuksista summautui globaaleiksi päästöiksi noin 50 miljardia ekvivalenttitonnia hiilidioksidia vuodessa.

Päästölähteet Suomessa eivät poikkea globaalista

Suomessa päästölähteiden jakauma on hyvin lähellä globaalia jakaumaa. Meilläkin noin 75 prosenttia päästöistä on peräisin energiasektorilta sisältäen polttoaineiden käytön, energiateollisuuden, teollisuuden ja rakentamisen, lämmityksen, liikenteen, ja muut polttoaineet.

Myös Suomessa maatalous on toiseksi suurin päästölähde, ja kolmantena teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö. 

Tilastokeskuksen dataa eri vuosien osalta Suomen päästöjen osalta on esitetty alla taulukossa.  

Datan mukaan erityisen positiivinen kehityskulku Suomessa on tapahtunut energiasektorilla, jossa päästöt ovat vähentyneet lähes puoleen sitten vuoden 2010, sekä jätteiden käsittelyssä, jossa päästöt ovat tippuneet suhteellisen tasaisesti 1990-luvulta yli 65 prosenttia. Toisaalta maankäyttösektorilla on tapahtunut iso käänne hiilinielusta jopa hetkellisesti päästölähteeksi, johon ovat vaikuttaneet lisääntyneet hakkuut ja puuston kasvun aleneminen.

Energiankäytön polttoperäiset kasvihuonekaasupäästöt

Suomessa energiakäytön polttoperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2022 energiateollisuus vastasi vajaasta 42 prosentin osuudesta, teollisuus ja rakentaminen reilusta 16 prosentista ja liikenne noin 30 prosentista. Tieliikenteen osuus kotimaan liikenteen päästöistä oli peräti 95 prosenttia.  

Energiateollisuudessa on panostettu vahvasti uusiutuviin energiamuotoihin. Lisääntynyt vihreä sähköntuotanto, sekä polttoon perustumattoman lämmöntuotannon lisääntyminen vähentävät edelleen kasvihuonekaasupäästöjä tulevaisuudessa.  

Liikenteen sähköistyminen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden yleistyminen vähentävät tieliikennepäästöjä. Myös teollisuus pyrkii yhä enenevissä määrin hankkimaan tarvittavan sähkönsä uusiutuvista lähteistä ja korvaamaan tuotannossa tarvittavia fossiilisia polttoaineita ympäristöystävällisemmillä ratkaisuilla.

Kohti ilmastotietoisuutta ja hiilineutraaliutta

Vaikka monet muutokset eivät näy millään muotoa kuluttajien arjessa, energiamurros tapahtuu kulisseissa. Monilla teollisuusyrityksillä on suunnitteilla tai käynnissä useita erilaisia energiainvestointeja. Kuluttamamme energia muuttuu kuin huomaamatta puhtaammaksi ja monien kuluttamiemme tuotteiden hiilijalanjälki pienenee. 

Suomalainen yhteiskunta ja teollisuus kulkevat oikeaan suuntaan. Tämä suunta perustuu ymmärrykseen siitä, mistä päästöt ovat peräisin ja missä niitä voidaan kustannustehokkaimmin nykyteknologialla pienentää. Ilmastotietoisuutta edellytetään fiksujen päätösten pohjaksi, jolloin haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi. 

Matkaa  hiilineutraaliuden saavuttamiseen on vielä paljon ja tällä matkalla jokainen ottamamme askel on tärkeä. Meillä on edellytykset saavuttaa yhteiset tavoitteemme ja pitää huolta siitä, että maamme on houkutteleva investointiympäristö jatkossakin vihreille hankkeille.  

Laaja-alainen ymmärryksemme kestävän kaupunkisuunnittelun, teollisuuden ja energiaratkaisujen asiantuntijoina tukee vihreän siirtymän toteutumista. 


Kirjoittaja Jerkko Starck toimii energia-asiantuntijana ja projektipäällikkönä Swecolla. Voit olla häneen yhteydessä jerkko.starck@sweco.fi 

Ole meihin yhteydessä!

  • Kenttä on validointitarkoituksiin ja tulee jättää koskemattomaksi.