Rakennesuunnittelulla tuetaan teollisuuden vihreää siirtymää

Vähähiilisyys on suomalaiselle teollisuudelle koko ajan tärkeämpi kilpailuvaltti. Autamme löytämään teollisuuskohteisiin kestävän kehityksen mukaisia rakenneratkaisuja, jotka ohjaavat kohti myös perinteisiä kustannus-, aikataulu- ja laatutavoitteita.

Useimmat teollisuuslaitokset ovat yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisen tärkeitä. Lisäksi monella teollisuudenalalla kehitetään ratkaisuja globaaleihin ongelmiin, kuten energiakriisiin. Hyviä esimerkkejä ovat vetytalous ja erilaiset energiaekosysteemit. Vihreä siirtymä vaatii kuitenkin kokonaisvaltaista muutosta toimintatapoihin. Jos tuotteita ja prosesseja hiotaan jo ilmastokestäviksi, eikö itse rakennuksenkin pitäisi ilmentää samoja arvoja?

Rakennesuunnittelija toteuttaa hiililaskennan nopeasti

Teollisuusrakentamisen on tärkeää kehittyä yhteiskunnan mukana ja samaan suuntaan muun rakennetun ympäristön kanssa. Teollisuuden kilpailukyky vaatiikin tulevaisuudessa sitä, että hankkeita optimoidaan kokonaisuutena. Rakennesuunnittelun aikana vastauksia vähähiilisyyden huomiointiin tarjoaa esimerkiksi tavoite-energialaskenta ja monitavoiteoptimointi (MOBO).

Lisäksi olemme kehittäneet rakennesuunnittelun tueksi hiilijalanjäljenlaskennan, jolla suunnittelija laskee rungon hiilijalanjäljen nopeasti jo esisuunnittelun aikana. Päätöksentekijät saavat näin jo varhaisessa vaiheessa tietoa eri vaihtoehdoista ja niiden päästövaikutuksista. Massiivisissa teollisuuskohteissa eri runkovaihtoehtojen erot voivat olla päästöjen kannalta suuret.

Oikea materiaali oikeaan kohteeseen

Merkitystä on esimerkiksi sillä, valitaanko kohteeseen perinteisen betonin sijaan vähähiilistä betonia, jonka CO2-päästöt voivat olla jopa 60 prosenttia tavanomaista pienemmät. Myös puun käyttö tulee todennäköisesti yleistymään teollisuusrakentamisessa. Massiivipuisilla CLT- ja LVL-elementeillä voidaan toteuttaa näyttäviä teollisuushalleja, toimistoja ja hallintorakennuksia, jotka toimivat yhtiön käyntikortteina. Myös vähähiilinen teräs on yksi tulevaisuuden ratkaisuista.

Lisäksi eri materiaalien fiksu yhdistely, hybridirakentaminen, auttaa huomioimaan yhtä aikaa ympäristön ja teollisuuskohteen pitkän elinkaaren ja muuntojoustavuuden. Kun oikeat materiaalit valitaan käyttöön oikeissa paikoissa, optimoidaan materiaalimääriä, käyttöikää ja huollettavuutta. Se vaikuttaa hiilijalanjäljen lisäksi hankkeen kustannuksiin, aikatauluun ja laatuun.

Kiertotaloutta tuetaan purkusuunnittelulla

Esisuunnittelun aikana toteutetut vaihtoehtotarkastelut ja hiilijalanjälkilaskenta auttavat tekemään parempia päätöksiä myös teollisuushankkeen elinkaaren myöhemmissä vaiheissa. Rakennesuunnittelun aikana laadittu 3D-malli, inventointikaksonen, toimii apuna korjaus- ja muutossuunnittelussa, purkamisessa, uudelleenkäytön suunnittelussa sekä kierrätettävyyden suunnittelussa.

Kun rakennus puretaan ensin virtuaalisesti, kaikki uudelleenkäyttöön kelpaavat rakenneosat ja materiaalit ovat massoineen tiedossa etukäteen. Rakennus voidaan jopa suunnitella alusta asti purettavaksi, jolloin esimerkiksi betonipilarien liitokset mahdollistavat pilarien purkamisen ehjänä. Kiertotalous vaatiikin aina suunnittelua ja oikeanlaista purkujärjestystä.

Vastuullisuus nostaa teollisuustoimijan brändiarvoa

Digitaalinen mallinnustieto on avuksi myös sidosryhmäyhteistyössä. Asiakkaat, sijoittajat, viranomaiset ja muut sidosryhmät ovat yhä kiinnostuneempia siitä, miten teollinen tuotanto tukee kansallisia ilmasto- ja ympäristötavoitteita. 3D- ja 4D-mallit auttavat seuraamaan ja todentamaan rakennuksen hiilijalanjäljen, jolloin vähähiilisyys toimii yhtiön brändiarvon rakentajana.

Vähähiilinen rakentaminen täyttääkin yhtä aikaa valveutuneiden asiakkaiden ja kiristyvän lainsäädännön vaatimukset. Samalla vähennetään teollisuusrakentamisen kustannuksia, jätteitä ja resurssihukkaa sekä tuetaan kiertotaloutta. Tuntemattomista uhkista tulee uusia mahdollisuuksia ja kilpailuvaltteja.

Ota siis yhteyttä, niin autamme ohjaamaan teollisuushanketta alusta asti vastuullisempaan suuntaan, muita teollisen toiminnan tavoitteita unohtamatta.

Jyrki Jauhiainen, Teollisuuden rakentamisen palvelut, jyrki.jauhiainen@sweco.fi