Arkkitehtuuri nousee julkiseen keskusteluun usein silloin, kun näyttävä julkinen rakennus suunnitellaan tai rakennetaan. Näillä rakennuksilla on ympäristöä elähdyttävä ja ilahduttava arvonsa. Silti toivoisin, että suhtautuisimme arjen ympäristöjen laatuun samanlaisella kunnianhimolla. Tiloihin, joissa asumme, vietämme vapaa-aikaa, teemme töitä, opimme, saamme hoitoa, liikumme. Niissä arkkitehdin sosiaalinen kädenjälki on ilmiselvin.

Lääkäri sitoutuu valalla toimimaan eettisesti potilaan parhaaksi. Yhtä lailla arkkitehdin tehtävä on ajatella loppukäyttäjää ja hakea kestävää ratkaisua. Sairaalasuunnittelussa, oppimisympäristöjen suunnittelussa ja kaupunkisuunnittelussa onnistunut ihmislähtöinen ja tasavertainen suunnittelu tuottaa lopulta terveyttä, koulutusta ja hyvinvointia.

Laadukas suunnittelu takaa ihmislähtöisyyden ja tasavertaisuuden

Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ja Arkkitehtitoimistojen liitto ATL teettivät keväällä 2022 tilaajille ja tarjoajille kyselyn arkkitehtipalveluiden julkisista hankinnoista. Vastaukset osoittivat, että hankintakriteereissä korostuu liiaksi hinta ja liian vähän laatu. Vastaajat olivat melko yksimielisiä siitä, että hinta–laatu-suhdetta pitäisi muuttaa nykyistä laatupainotteisemmaksi.

Tilauskulttuuri ja hankintalainsäädäntö kaipaavat muutosta, jotta hankintapäätöksiä ei tehdä vain hinnan perusteella ja jotta tekijät eivät tarjoa alihintaan. On vastuutonta, jos juuri koulujen ja päiväkotien kaltaisissa sosiaalisesti tärkeissä kohteissa teetetään minimiä.

Suomalainen rakennuskanta on tullut peruskorjausikään, ja yhä useammin pohditaan, mitä voi kunnostaa ja muuntaa ja mitä taas pitää purkaa uuden alta. Korjausrakentaminen on uudisrakentamista kestävämpää, mutta aina olemassa oleva rakennuskanta ei taivu esimerkiksi nykyaikaiseen oppimiseen tai hoitotyöhön. Tähän kinkkiseen arviointiin tarvitaan laadukasta suunnittelua.

Sairaaloissa nykyaikaisen talotekniikan käyttöä rajoittavat etenkin vanhojen rakennusten matalat kerroskorkeudet. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirille olemme tehneet Meilahteen useita vanhojen tilojen muutossuunnitelmia, kuten teknisten tilojen muutoksia hoito- ja koulutustiloiksi.

Ihmislähtöisyys, eli eläytyminen erilaisten käyttäjien asemaan, on keskeinen osa arkkitehdin ammattitaitoa. Hyvä arkkitehtuuri on paitsi toiminnallisten haasteiden ratkaisua ja estetiikkaa, myös myötätuntoa ja moninaisten käyttäjien osallistamista. Ihmislähtöisyyden ja tasavertaisuuden toteutumiseen tarvitaan laadukasta suunnittelua.

Espoossa suunnittelimme Live-säätiön rakennuttaman Ammattiopisto Liven vaativille erityisryhmille. Kuulimme vammaisjärjestöjen asiantuntijoita ja opiskelijoita, jotka esittivät suunnittelijoille toiveitaan. Niiden mukaisesti arkkitehdit kiinnittivät huomiota miellyttävään valaistukseen ja rauhoittavaan akustiikkaan.

Potilasympäristöissä varmistamme muun muassa tilojen toiminnallisuuden, toimintojen väliset yhteydet, turvallisuuden ja muuntojoustavuuden. Tuomme ympäristöön parantavia elementtejä, kuten luonnonvaloa, kasvillisuutta, värejä ja taidetta. Oppimisympäristöissä pätevät monet samoista suunnitteluperiaatteista.

Esimerkiksi Kainuun uudessa keskussairaalassa ja Kuopion Riistaveden koulussa käytimme rakennusmateriaalina puuta. Paitsi että kotimainen uusiutuva materiaali pienensi rakennusten hiilijalanjälkeä, se lisäsi tilojen viihtyisyyttä ja sillä on tutkitusti parantavia vaikutuksia.

Kapeissa kustannusraameissa tehdään suorastaan ihmeitä

Hankkeiden tiukka kustannusraami haastaa parhaiden valintojen toteuttamista. Budjetti on aina rajallinen, ja ratkaisut tehdään toiminnalliset ja taloudelliset kysymykset edellä. Arkkitehdit tekevät kapeassa liikkumatilassa suorastaan ihmeitä.

Hyvä ja laadukas suunnittelu ei kuitenkaan itsessään tarkoita kasvavia kustannuksia. Päinvastoin, huolellisella vaihtoehtojen kartoittamisella ja arvioinnilla saattaa päätyä entistä edullisempaan ratkaisuun. Mitä varhaisemmassa vaiheessa kestäviä päätöksiä tehdään, sitä suurempi vaikutus niillä on.

Satsaus laadukkaaseen arkkitehti- ja kaupunkisuunnitteluun on vastuullinen investointi, joka kantaa pitkälle tuleviin vuosikymmeniin.

Jenni Lautso, Arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu -toimialan johtaja, Sweco