Valaistuksella suuri merkitys ihmisten ja luonnon hyvinvoinnille

Edellisessä blogissani kerroin, miten valaistuksella vaikutamme rakennuksen vastuullisuuteen. Valaistuksella vaikutetaan rakennusten energiatehokkuuteen, mutta valolla on muitakin tehtäviä.

Oikeanlainen valaistus tukee ihmisten ja luonnon hyvinvointia, ja valaistus on vahva viestintäkeino. Sillä voidaan kannustaa, herättää huomio tai osoittaa solidaarisuutta.

Valolla on rakennetussa ympäristössä monia tehtäviä. Valaistuksella voidaan vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja viihtymiseen niin sisällä kuin ulkotiloissa. Valolla voidaan jopa edistää toipumista.

Mitä on ihmiskeskeinen valaistussuunnittelu?

Ihmisten hyvinvointia tukeva valaistus on tavoitteena monissa julkisissa rakennuksissa, kuten kouluissa, toimistoissa ja sairaaloissa. Ihmiskeskeisen valaistussuunnittelun lähtökohtana onkin, että tilan käyttäjät saavat mahdollisimman miellyttävät ja toimivat olosuhteet. Värilämpötilalla ja valospektreillä on väliä!

Ihmiskeskeisellä valaistuksella jäljitelläänkin usein päivänvalon kiertoa. Se on erityisen tärkeää tiloissa, joihin luonnonvalo ei pääse. Sellaisia ovat esimerkiksi sairaaloiden kuvantamistilat. Valaisimien värilämpötilaa säätämällä käyttäjät tietävät, missä kohtaa päivää mennään. Ihmiskeskeisessä valaistuksessa on myös tärkeää, että valon ei-näkyvä spektri on oikeanlainen. Sillä on oikeasti vaikutusta ihmiseen.

Luontokin kaipaa pimeyden tuomaa lepoa

Ihmisten ja ympäristön kannalta vastuullinen valaistussuunnittelu on muutakin kuin energiasäästöjä. Häiriövalon vähentäminen on tärkeää yhteiskunnassa, jossa kaupunkilaiset eivät ole ehkä koskaan nähneet todellista pimeyttä. Myös kasvit ja eläimet tarvitsevat pimeän tuomaa lepoa. Esimerkiksi viherseinien kasvit kuolevat, jos sisätilat valaistaan kellon ympäri.

Hyviä keinoja valon määrän vähentämiseen on monia. Puistokäytävän valaistuksen ei tarvitse ulottua nurmialueille, ja suurimpia valtateitä ei ole pakko valaista läpi yön. Liikunta- ja urheilupaikoissa käyttäjät voivat pistää alueen valot päälle napista, jolloin luistinrataa ei valaista silloin, kun jää ei ole luistelukunnossa. Jos aihe kiinnostaa, kuuntele Swecon Vaikuttava kaupunki -podcast, jossa keskustelen häiriövalosta aivotutkija Timo Partosen kanssa.

Julkisivuvalaistus lähestyy valotaidetta

Valaistusta on totuttu ajattelemaan toiminnallisena asiana, kuten sähköä ja lämpöä, vaikka valaistuksella on myös aineetonta arvoa. Se tulee hyvin esiin kulttuurihistoriallisesta tai arkkitehtonisesti arvokkaissa suunnittelukohteissa, kuten Helsingin päärautatieasema, Oulun tuomiokirkko, Turun Akatemiatalo tai The Hotel Maria Kruunuhaassa.

Valotapahtumat ovat hyvin suosittuja, ja siksi valosta on tullut tärkeä osa myös monien rakennusten ulkoasua. Samalla ero valaistuksen ja valotaiteen välillä hämärtyy. Suunnittelimme SAKKYn Savilahden kampukselle Kuopioon Ajatuksen Virta -valotaideteoksen, jossa lasijulkisivun ledit muuttavat muotoaan äänisignaalien perusteella. Kun ohi kävelee yksi ihminen, valon liike on hidasta; suuremman porukan äänet saavat valon liikkeen villimmäksi.

Kuvassa Oulun oikeustalon valaistus

Valaistus kertoo paljon ilman sanoja

Kuten muutkin taidemuodot, myös valo on vahva viestintäkeino. Valaistus kertoo paljon ilman sanoja. Aluevalaistus on tärkeä osa siltojen käyttökokemusta, ei ainoastaan turvallisuutta. Valolla voidaan myös korostaa toiminnan merkitystä. Esimerkiksi Länsisalmen sähköaseman hehkuva julkisivuvalaistus ilmentää energian tuotannon tärkeyttä kaikille kaupunkilaisille.

Moni on varmasti huomannut viime vuosina myös solidaarisuusvalaistuksen voiman. Julkisivuvalaistuksella voidaan juhlistaa itsenäisyyspäivää tai osoittaa tukea Venäjän hyökkäyssodasta kärsiville. Suunnittelimme muuntuvan valaistuksen Nokian Silta-kampuksen sisäänkäyntilippaan, jossa esimerkiksi sini-keltainen valaistus kertoo meille kaikille tutun viestin.

Kirjoittaja Matti Syrjälä työskentelee Swecolla johtavana valaistussuunnittelijana, matti.syrjälä@sweco.fi