Korjataan Suomen kiinteistökanta kestäväksi

Tähtäämme pitkäikäisiin, toimiviin ja laadukkaisiin rakennuksiin, sillä siten viemme kustannustehokkaasti Suomen kiinteistökantaa kestävälle tasolle. Yhtäältä rakennuskanta uudistuu hitaasti, toisaalta rakentamisen ja asumisen päästöihin pitää vaikuttaa nyt. Jos haluamme vähentää kiinteistöissä kuluvaa energiaa ja syntyviä päästöjä, suurin potentiaali on olemassa olevassa kiinteistömassassa, käytön aikaisessa energiankulutuksessa ja käytettävyydessä. 

Kerralla hyvin tehty kestää pitkään 

Teemme jatkuvasti asunto-osakeyhtiöiden selvityksiä ja asuinkerrostalojen korjauksia, joiden tavoitteena on parantaa energiatehokkuutta. Laskemme, millaisilla ratkaisuilla energiatehokkuutta voidaan edistää ja mitä lämmöntuottojärjestelmiä hyödyntää, niiden elinkaarivaikutuksia unohtamatta. Valtio tekee energia-avustuksin tärkeää työtä kiinteistöjen energiatehokkuusselvitysten aktivoimiseksi. 

Paitsi että korjaamme olemassa olevia rakennuksia, varmistamme myös uudiskohteissa, että työmaatoteutukset ovat mahdollisimman laadukkaita sisäilman, kosteudenhallinnan ja puhtauden näkökulmasta. Betoniasiantuntemuksen puolella varmistamme, että betonimassa on tehty, valettu ja jälkihoidettu oikein ja oikeanlaisia materiaaleja käytetään oikeissa paikoissa. Lattiat eivät halkeile, vaan kaikki tehdään kerralla hyvin. Laadunvarmistus takaa terveelliset ja toimivat ratkaisut, joita ei tarvitse olla heti korjaamassa. 

Arkipäivää on myös esimerkiksi hiilijalanjälkilaskenta, joka on kasvavassa määrin tullut kustannus- ja määrähallinnassa osaksi ennen rakennusvaihetta tehtävää kustannusten arviointia. Kestävän kehityksen kannalta on olennaista, millä materiaalivalinnoilla päästään tavoitteisiin. 

Kun rakennus sitten tulee elinkaarensa päähän, näen hyödyntämättömiä mahdollisuuksia kiertotaloudessa. Miten rakennus voisi olla jo purkuvaiheessa kierrätettävissä? Mitä rakennuksista voisi käyttää uudelleen? Olemme esimerkiksi selvittäneet kustannusvaikutuksia siihen, miten logistiikkahallien materiaalit saataisiin uusiokäyttöön samalla tontilla sen sijaan, että ne kuljetetaan kauas ja käsitellään muualla. 

Kestävyys, kierrätettävyys ja korjattavuus 

Vaikuttavien toimien vauhdittaminen vaatii kannustusta ja turhien rajoitusten poistoa, mutta myös maltillista sääntelyä. Kestävän kehityksen edellyttämiä mittareita ja raja-arvoja rakennusten energiankulutukselle, hiilijalanjäljelle ja hiilikädenjäljelle on varmasti odotettukin. Toisaalta on mahdollistettava olemassa olevan kiinteistökannan uudistaminen ja tiivistävä rakentaminen. Jos elinkaarikustannusten ja kestävän kehityksen näkökulmasta verrataan kerrostalon korjaamista ja purkamista, laskelmat kallistuvat korjaamisen hyväksi. 

Nykyisen rakennuskannan korjaamisen haaste on se, ettei rakennusten osia, vaikkapa putkiasennuksia, ole suunniteltu vaihdettaviksi. Lopulta on siis saatava aikaan muutos koko tavassamme rakentaa ja korjata. Oli kyse sitten uudesta rakennuksesta tai mittavista korjauksista vanhoihin, pitäisi ratkaisut suunnitella vaihdettaviksi. 

Tämän päivän uudis- ja korjausrakentamisella suunnittelemme tulevaisuuden korjausrakentamista. Taloja on korjattava vielä viidenkymmenen vuoden kuluttua, siitä emme pääse mihinkään. Niin kauan kuin ikuisia materiaaleja ei keksitä, on pidettävä mielessä kestävyys, kierrätettävyys ja korjattavuus sekä kokonaistaloudellinen elinkaarikustannus. 

Jaakko Yli-Säntti
Asiantuntijapalveluiden toimialajohtaja, Sweco