Ilmastoteot voivat olla suomalainen vientimenestys

Jos vielä viisi vuotta sitten vain puhuttiin, tänä päivänä suomalaisessa teollisuudessa tehdään. Siksi minulla on tapana sanoa, että globaalissa vertailussa suomalainen teollisuus on ekoteko. Teollisessa toiminnassa kyse ei ole vain pyrkimyksestä hiilineutraaliuteen, vaan ympäristövaikutuksista kokonaisuutena. Enää ei esimerkiksi puhuta tehokkuudesta vain perinteisessä merkityksessä. Painotetaan resurssitehokkuutta, eli sitä, että raaka-aineesta otetaan kaikki mahdollinen irti, sivuvirrat käytetään hyväksi ja energia saadaan kiertoon. Suomalaisessa metsäteollisuudessa on tällä saralla käynnissä kehitystyötä, jolta odotan suuria.

Ilmastokeskustelu usein kärjistyy maiden päästötaakkojen punnitsemiseen. Miksi vain meidän Suomessa pitäisi asettaa kovia tavoitteita, kysytään. Toivoisin, että ajatus käännettäisiin toisin päin. Kun asetamme tiukat rajat, noudatamme niitä ja löydämme suomalaisen piinkovan insinööriosaamisen avulla ilmastotavoitteita tukevia ratkaisuja, avaamme valtavia vientimahdollisuuksia. Swecon asiantuntijat suunnittelevat teollisuusprojektien kaikkia vaiheita esiselvityksistä toteutukseen. Vaikka teknologia ei yksin ole vastaus, se on teollisuudessa iso osa ratkaisua. 

Suomalaiset suunnannäyttäjät uuden äärellä 

Suomalaisella teollisuudella on mahdollisuus ottaa edelläkävijän rooli usealla eri toimialalla. Tällä en tarkoita vain teollisuusprosessien ja energiaintensiivisten toimialojen kehittämistä kohti aiempaa vähäisempiä päästöjä, vaan myös innovaatioita. Esimerkiksi pitkät perinteet sellun sekä sen sivu- ja jatkotuotteiden jalostamisessa antavat etumatkan innovoida uutta. Toisaalta energiamurroksen partaalla Suomi on Euroopassa käytännössä ainoa maa, jolla on tarjota paitsi maaperästään raaka-aineet myös teknisestä osaamisestaan keinot kehittää akkuteollisuutta ja siten energian varastointia ja mobiiliutta. Energiamurroksessa avainasemassa on juuri energian varastointi. 

Ilmastoteoista on tehtävä hyvä bisnes. Suomessa suunnannäyttäjiä onneksi löytyy rutkasti: Terrafamen akkukemikaalitehdas lievittää mobiilipolttoaineongelmaa ja tuo merkittävää lisäarvoa Suomeen. Neste on rakentanut uusiutuvista polttoaineista kannattavan markkinan ja kasvattanut niiden osuutta liikevoitostaan jo 80 prosenttiin. Myös uutta puuhataan kovaan tahtiin: Yhdessä japanilaisen Itochun kanssa Metsä Spring pyrkii Äänekosken koelaitoksella tuottamaan puupohjaista tekstiilikuitua. Se peittoaisi ympäristöystävällisyydessä nykyiset tekstiilikuitujen valmistusmenetelmät puhumattakaan globaalista vaikutuksesta, jos puuvillapelloilla voitaisiin viljellä vaikkapa ruokaa. Solar Foods puolestaan mullistaa ruoantuotantoa proteiininesteellä, jota syntyy uusiutuvasta energiasta ja ilman hiilidioksidista. 

Kestävä kehitys on suunnittelu- ja konsultointityömme kivijalka 

Uskallan väittää, että ympäristövaikutukset ohjaavat tänä päivänä käytännössä kaikkia teollisuusasiakkaidemme investointipäätöksiä. Swecolla roolimme on auttaa asiakkaitamme suunnittelemaan ja toteuttamaan kilpailukykyä vahvistavia investointeja. Osaamisemme ja asiantuntemuksemme ovat yhtä teollisuuden alaa laajempaa: pystymme yhdistämään teollisuutta, infraa ja energiaosaamista sekä hyödyntämään kansainvälistä verkostoamme tarjotaksemme laajimman mahdollisen ratkaisujen valikoiman. 

Velvoitteemme on tuoda jatkuvasti asiakkaillemme esiin kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja, vaikka niitä ei pyydettäisikään. Toisaalta meidän on suunniteltava ratkaisut toteutettaviksi niin, että ne ovat kannattavia. Siten emme haaskaa mahdollisuuksia, joita suomalaisella teollisuudella on teknologian ja osaamisen viennin saralla. 

Erik Skogström, Teollisuustoimialan johtaja, Sweco