Kirkkonummen Datakeskus

Sweco laati Kirkkonummelle uuden asemakaavan ja viitesuunnitelman suurdatakeskusta varten. Datakeskuksen hukkalämmöt on tarkoitus ohjata vastuullisen kaukolämmön tuotantoon. Viidesosa alueesta kaavoitettiin virkistyskäyttöön.

Energiayhtiö Fortum lähestyi Kirkkonummen kuntaa datakeskusidealla, ja sopiva maa-alue löytyi EKE-Rakennus Oy:n omistamalta Kolabackenin alueelta Kirkkonummen Sundbergista. EKE pyysi Swecoa hankkeen kaavakonsultiksi ja viitesuunnitelman laatijaksi.

”EKE tunnetaan laajojen maa-alojen systemaattisesta kehittämisestä, ja halusimme varmistaa Kolabackenin kaavoitukselle riittävät resurssit ja osaamisen kaikissa tilanteissa”, kertoo EKE-Rakennuksen hallituksen puheenjohtaja Tea Ekengren-Saurén. ”Sweco toteutti hankkeen ammattimaisella otteella, jossa aikataulut pitivät ja kaikki ratkaisut olivat perusteltuja.”

Kaavaluonnos valmistui kuudessa kuukaudessa, vaikka kaava sisältää noin 122 hehtaaria maata ja 387 000 neliötä rakennusoikeutta. ”Meillä kaikilla oli sama visio siitä, ettei kyse ole pelkästään kaavoitushankkeesta, vaan valtakunnallisesti merkittävästä teosta hiilijalanjäljen pienentämiseksi”, Ekengren-Saurén sanoo.

Sweco on Kirkkonummen kunnan puitesopimuskumppani, joten yhteistyö myös kunnan kaavaviranomaisten kanssa oli tuttua. ”Kirkkonummella halutaan edistää valtakunnallisesti merkittäviä hankkeita, ja viranomaisyhteistyö onkin ollut aivan esimerkillistä”, toteaa Swecon kaavoitusarkkitehti Sanukka Lehtiö. ”Halusimme tehdä yhdessä hyvää ympäristöä.”

Datakeskus laskee pääkaupunkiseudun hiilipäästöjä merkittävästi

Kaavoitushankkeella on ollut jo luonnosvaiheessa poikkeuksellisen laaja hyväksyntä. Datakeskus nostaa Kirkkonummen maailmankartalle ja tuo kuntaan jopa 100–300 työpaikkaa. Myös hankkeen valtakunnallinen merkitys on suuri.

”Datakeskusinvestoinnin arvo on jopa miljardin luokkaa, ja myös hiilineutraalin sähkön tuotanto vaatii suuret lisäinvestoinnit”, Ekengren-Saurén sanoo.

Kirkkonummen kunta vaatii, että tuleva datakeskustoimija käyttää päästötöntä energiaa. Kaava suositteleekin alueella muun muassa aurinkopaneelien käyttöä. Myös Fortum on sitoutunut sulkemaan Suomenojan kivihiilivoimalan vuoteen 2025 mennessä, jolloin datakeskuksen hukkalämmöt toimivat korvaavana energianlähteenä.

”Noin 100 MW:n datakeskus tuottaisi kaukolämpöä noin 80 000 kotitaloudelle, mikä laskisi Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten alueen CO2-päästöjä noin 300 000 tonnilla vuodessa”, Ekengren-Saurén toteaa.

Kaavoituksella voidaan osoittaa vastuullinen rakennuspaikka

Kolabacken on datakeskukselle harvinaisen täydellinen sijaintipaikka. Ennestään rakentamattomalla alueella on valmis kaukolämpö- ja sähköverkko sekä kunnallistekniikka.

”Länsiväylän ja Kehä III:n kupeessa sijaitsevan melualueen logistiset yhteydet ja massatasapaino ovat kunnossa”, Lehtiö toteaa. ”Kaavoituksella pystytäänkin osoittamaan datakeskukselle vastuullinen rakennuspaikka.”

Alueen luonto on pääosin hakkuuaukeaa, joten kaikki luontoarvojen kannalta merkittävät alueet pystyttiin jättämään kaavan ulkopuolelle tai kaavoittamaan virkistyskäyttöön. ”Puroja ja kääpiä pääsee jatkossa ihastelemaan helposti, kun alueelle rakennetaan uusia kevyen liikenteen väyliä ja joukkoliikenteen pysäkkejä”, Lehtiö sanoo. Viidesosa alueesta on kaavoitettu virkistyskäyttöön, ja lisäksi kaavassa on huomioitu muun muassa riistasillat.

Ensimmäistä kaavaluonnosta muokataan saatujen lausuntojen pohjalta elo-syyskuussa 2020. Tavoitteena on, että kaavaehdotus etenee hyväksymismenettelyyn helmikuussa 2021.