Visiona energiaomavaraiset rakennukset

Suomalaisissa rakennuksissa kuluu 40 prosenttia kaikesta maassamme käytetystä energiasta ja syntyy yli 30 prosenttia päästöistä. Swecon ammattilaiset suunnittelevat talotekniikkaa, eli esimerkiksi lämpö-, vesi-, ilmastointi- ja sähköjärjestelmiä sekä teknologiaa, joilla näitä järjestelmiä ohjataan ja seurataan. Suunnittelulla ja oikeanlaisella käytöllä lisätään energiatehokkuutta, lasketaan energiankulutusta ja vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä. On siis sanomattakin selvää, että kestävä kehitys on toimialamme liiketoiminnan ytimessä. Jos onnistumme työssämme, on kädenjälkemme ilmastotalkoissa merkittävä.

Esimerkiksi ilmanvaihdon osuus tavallisen rakennuksen kaikesta energiankulutuksesta on 60 prosenttia. Ilmastoinnin tarkoituksenmukainen suunnittelu ja käyttö voivat vähentää kulutusta merkittävästi, parhaimmillaan 10–30 prosenttia. Vain yhden asteen muutos huonelämpötilassa voi puolestaan vaikuttaa energiankulutukseen keskimäärin jopa 5 prosenttia. Kulutuksen leikkaaminen automaatiolla ja järjestelmiä ohjaamalla on jo tätä päivää, mutta mahdollisuuksia on vielä moniin harppauksiin. Valtava kehitysalue on esimerkiksi tekoäly, joka oppii rakennuksen käyttäytymisestä eri olosuhteissa.

Paikallisella energiantuotannolla kohti hiilineutraaliutta

Haasteemme on ottaa teknologiasta irti kaikki sen hyötypotentiaali. Siksi seuraamme teknologian terävintä kärkeä ja tutkimme seuraavan sukupolven energiatehokkuusratkaisuja. Yksi keskeisimmistä on energian tuottaminen paikallisesti. Passiivi- tai nollaenergiatalot tuottavat itse kuluttamansa energian, aktiivitalot puolestaan antavat tuottamastaan ylijäämän muiden käyttöön. Uusille ratkaisuille on huutava tarve, sillä Suomi on ilmoittanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuoteen 2035 ja Helsinki jo vuoteen 2030 mennessä.

Jotta tavoitteet saavutetaan, suomalainen rakennuskanta tarvitsee energiaomavaraisuutta. Siksi kestävää kehitystä tukevat ratkaisut on otettava puheeksi jo hankkeiden kaavoitusvaiheessa. Yhteistyö ja verkottuminen viranomaisen, suunnittelijan, rakennuttajan, laitetoimittajan ja urakoitsijan välillä korostuvat entisestään. Helsingin uudet asuinalueet ovat esimerkkejä tästä. Kruunuvuorenrannassa olemme yksittäisen rakennuksen kehittämisen sijaan ideoineet ja tuottaneet tilaajan ja arkkitehdin kanssa varhaisessa vaiheessa infrastruktuurin, jolla raitiovaunuvarikon hukkaenergia lämmittää aluetta.

Enemmän tekoja, vähemmän paniikin lietsomista

Mielelläni visioisin, että lopullinen tavoite on täysin omavarainen rakennus, joka ei tuota lainkaan päästöjä. Mutta ennen kuin olemme siellä, on tehtävä sitä, mitä julkisuudessakin peräänkuulutetaan: enemmän tekoja, vähemmän paniikin lietsomista. Swecolla vastaamme haasteeseen omalla työllämme, perehtymällä käytettävissä olevan teknologian mahdollisuuksiin ja tuomalla perustellusti esiin kestävää kehitystä tukevia ratkaisuja koko suunnitteluvaiheen ajan. Vuoden 2019 Urban Insight -raporttisarjamme teema oli energiamurros, ja se sisältää kattavan katsauksen kestävään energiakehitykseen eri näkökulmista.

Julkisen keskustelun kuuma peruna ovat autoliikenne ja etelänmatkat. Vaikka nämä ovat tärkeitä osa-alueita, rakennuskantamme tuottaa pahimmillaan aivan eri luokan päästöt. Haasteemme on perustella, miksi investoinnit kestävään kehitykseen kannattavat. Työkaluja meillä jo on, nyt tarvitsemme tietoisuutta.

Pekka Heikkilä, Talotekniikkatoimialan johtaja, Sweco