Kulttuuriympäristön selvitykset

Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa ympäristöä, joka ilmentää oman alueensa rakennustaiteellisia sekä kulttuurihistoriallisia arvoja. Nämä arvot kertovat paikkakunnan historiasta sekä kehityksestä heijastuen alueen nykyhetkeen. Kulttuuriympäristö on keskeinen osa kaupunkien ja kuntien paikallisidentiteettiä sekä kehityspotentiaalia.

Hyvin hoidettu ja arvostettu kulttuuriympäristö on vetovoimatekijä, joka auttaa rakentamaan erityistä paikallisluonnetta kaavoitushankkeiden yhteydessä.

Monipuolista maankäytön suunnittelua ja kulttuuriympäristöä koskevia selvityksiä

Laadimme erilaisia maankäytön suunnitteluun liittyviä selvityksiä mukaan lukien kulttuuriympäristöjä koskevia selvityksiä.  Swecon kulttuuriympäristön asiantuntijoilla on useiden vuosikymmenten kokemus selvitysten laatimisesta kaikkialta Suomesta. Asiantuntijoillamme on kokemusta myös kaavoituksesta, joten he osaavat arvioida kulttuuriympäristön merkitystä kaavanlaadinnan yhteydessä. Mittakaavaltaan selvitykset ovat vaihdelleet koko kunnan kattavista satojen kohteiden inventoinneista pienien yksittäiskohteiden dokumentointeihin.  Mittakaavasta riippumatta jokainen toimeksianto hoidetaan korkealaatuisesti ja asiantuntemuksella.

Rakennetun kulttuuriympäristön selvitykset

Rakennetun kulttuuriympäristön selvitysten tarkoituksena on tuottaa kaavoituksen taustatietoa, jonka avulla rakennettu kulttuuriympäristö voidaan kaavan laadinnan yhteydessä ottaa hyvin huomioon. Selvitykset sovelletaan aina tilaajan tarpeisiin, ja niissä huomioidaan kaavoituksen mittakaava.

Selvityksistä laadimme tilaajalle aina selkeät ja tiiviit raportit. Raportissa tuodaan esille selvitettävien alueiden kulttuurihistoriaa ja alueen rakennusperintöä. Raportissa esitellään alueella sijaitsevat arvoalueet ja kohteet sekä annetaan suositukset niiden huomioimiseksi. Selvitysraporttiin sisältyvät tuloksia havainnollistavat kuva- ja kartta-aineistot, joista on nähtävissä selvitysalueen rakennetun ympäristön kehitys ja ominaispiirteet sekä arvot.

Selvityksessä huomioitavat kohteet ja aluekokonaisuudet inventoidaan paikan päällä. Maastossa alueet ja kohteet kuvataan ja niille tyypilliset piirteet dokumentoidaan. Selvitysten yhteydessä tutkitaan kohteiden nykytila ja ominaispiirteet, niiden suhde ympäristöönsä, sijainti maisemassa ja taajamarakenteessa sekä todetaan ominaispiirteiltään muuttuneet tai puretut kohteet. Kohteiden inventoinnissa kiinnitetään erityistä huomiota selvitysalueiden rakennetulle kulttuuriympäristölle yleisesti tyypillisiin piirteisiin sekä alueellisesti ja/tai paikallisesti tyypillisiin erityispiirteisiin.

Selvitysaineisto kootaan kokonaisuudessaan osaksi raporttia. Maastotyön perusteella laadimme alueiden ja kohteiden kuvaukset selvitykseen ja tuomme esille niille tyypilliset ominaispiirteet ja arvot. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi katsottujen rakennusten, kohteiden ja alueiden osalta teemme ehdotuksen kaavamerkinnästä.

Inventoinnin pohjalta teemme myös kohteiden alustavaa arvottamista. Tavoitteena on tunnistaa alueiden ja kohteiden kulttuurihistoriallinen ominaisluonne suhteuttaen laajempaan, sekä kaava-alueen että paikallisen alueen, kulttuuriympäristökokonaisuuteen, rakennustyypin historiaan tai historialliseen ilmiöön. Arvottaminen laaditaan usein yhteistyössä paikallisen maakuntamuseon kanssa, ja arvottamisen tuloksia hyödynnetään kaavoituksen suojelumerkintöjä tarkasteltaessa. Usein on tapana järjestää arvottamispalaveri, jossa käydään alustavasti arvokkaiksi määritellyt kohteet läpi yhdessä museon sekä kuntien ja kaupunkien edustajien kanssa ja keskustellaan niiden arvoista ja merkityksestä.

Rakennushistoriaselvitykset

Rakennushistoriaselvityksen (RHS) tarkoituksena on vastata kysymyksiin ”Millainen rakennus on?” ja ”Miksi se on sellainen kuin se on?”. RHS kuvaa kohteen historiaa ja nykytilaa tutkien niiden välistä suhdetta. Samalla se on kertomus  kohteen historiasta. Selvitykseen sisältyy analyysi siitä mikä on arvokasta, vaalittavaa ja suojeltavaa. Se on objektiivisesti laadittu päätöksiä tukeva tutkimus, joka auttaa ymmärtämään rakennusta sellaisena kuin se on. Rakennushistoriaselvityksiä laaditaan tyypillisesti silloin, kun halutaan selvittää rakennuksen arvot kaavatyön suojelupäätösten taustalle tai rakennusten peruskorjausten yhteydessä. Peruskorjausta varten laaditussa selvityksessä osoitetaan ne rakennuksen piirteet ja yksityiskohdat, jotka tulee huomioida korjauksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Rakennuksen ominaispiirteiden selvitykset

Rakennuksen ominaispiirteiden selvityksessä (ROS) kokoamme tietoa kohteen ominaisuuksista ja erityispiirteistä lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Selvityksessä kartoitamme ja arvotamme kohteen ominaispiirteitä, jotka liittyvät arkkitehtonisiin, historiallisiin tai ympäristöllisiin arvoihin. ROS on rakennushistoriaselvitystä kevyempi selvitys, jota hyödynnämme esimerkiksi rakennuksen purkamista harkittaessa. Rakennuksen ominaispiirteiden selvityksessä painopiste on rakennuksen dokumentoinnilla, mutta se ottaa huomioon myös rakennuksessa tehdyt muutokset sekä rakentamisen taustan ja aluehistorian.

Rakennuksen dokumentoinnit

Dokumentointiraportissa kuvailemme rakennuksen nykytilanteen sekä rakennuksessa tehdyt muutokset.  Dokumentointia hyödynnetään usein purettavien kohteiden yhteydessä, kun rakennus ei ole kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde, mutta se halutaan kuitenkin dokumentoida jälkipolville.

Muut selvitykset

Kunnissa on mahdollista tehdä myös tietyn rakennustyypin, kuten sivistystoimen, julkishallinnon tai kaupanalan rakennusten inventointia ja arvottamista. Inventoinnissa käymme läpi paikalliset rakennustyypin edustajat luoden kokonaiskuvan. Kokonaiskuvassa huomioidaan rakennusten määrä, ikäjakauma sekä arvot. Rakennusten arvottamisella saamme nostettua esille tärkeimmät ja edustavimmat esimerkit eri aikakausien rakennuksista sekä selvitämme ne kohteet, joista on mahdollista luopua. Selvityksen avulla on helppo kehittää paikallista palveluverkkoa tulevaisuudessa.