Kaikki suomalaiset rautatiesillat tarkastetaan kerran viidessä vuodessa

Swecon taitorakenteiden tarkastajat työskentelevät Väyläviraston ja konsulttitoimistojen, kuten Kiwa Inspectan, apuna suomalaisen rautatieverkon kunnossapidossa. Työympäristö on vaativa, mutta tarkastukset pitävät rautatiesillat turvallisina niin henkilö- kuin tavaraliikenteelle.

FAKTAT

Toimeksianto: rautatiesiltojen ja -rumpujen yleistarkastus (KPA 7 pohjoinen)

Toteutusvuosi: 2019

Asiakas: Kiwa Inspecta

Viime vuonna Kiwa Inspecta ja Sweco jakoivat rautatiesiltojen tarkastuksen puoliksi kunnossapitoalue 7:llä, pohjoisella tarkastusalueella. ”Autamme tarkastuksissa tarpeen mukaan muita konsulttitoimistoja, kuten tällä kertaa Kiwa Inspectaa”, kertoo Jani Perttunen Swecolta. ”Suurin osa tarkastuksista toteutetaan kuitenkin suoraan Väylälle puitesopimusten kautta tai erillishankintana.”

Kiwa aloitti yhteensä 560 rautatiesillan ja -rummun tarkastuksen Nurmeksen suunnasta ja Sweco Parikkalasta. ”Minä ja nuorempi taitorakenteiden asiantuntija Jenina Pitkä tarkastimme noin 280 siltaa ja rumpua”, Perttunen kertoo. Hän on tarkastanut ratasiltoja jo vuodesta 2012.

Rautatiesiltojen yleistarkastukset toteutetaan aina työparina, mikä parantaa työturvallisuutta ja laadunvarmistusta. Usein samalla syntyy mestari-kisällisuhde. ”Pätevät nuoret tarkastajat saavat hyvää lisäoppia, kun liikkuvat radalla aluksi kokeneemman tarkastajan kanssa”, toteaa Väyläviraston siltojen asiantuntija Pekka Siitonen.

Jokaisen kunnossapitoalueen sillat ja rummut tarkastetaan vähintään kerran viidessä vuodessa, jolloin tiedetään siltojen kunto ja voidaan tehdä tarvittavat jatkotoimenpiteet. ”Alueellisen tarkastuskierron ansiosta yksikään silta ei jää toista vähemmälle huomiolle. Voimme seurata vaurioiden kehitystä ja tarvittaessa tihentää tietyn sillan tarkastusväliä”, Siitonen sanoo. ”Alueellinen tarkastaminen on myös logistiikan ja kustannusten kannalta järkevää.”

Rautatie on vaativa työympäristö

Swecon tarkastajat ajoivat viikon kestävillä tarkastusmatkoilla autolla lähimmälle tielle tai tasoristeykseen. ”Työaikaa oli varattava myös kävelyyn, koska ratasillat sijaitsevat yleensä jopa 3–4 kilometrin päässä teistä”, Perttunen sanoo.

Päivässä tarkastetaan 10–20 siltaa. Yhden siltarummun tarkastus vie vähintään kymmenen minuuttia, ja sillalla voi vierähtää jopa tunti. Väylä haluaakin, että tarkastustyö hoidetaan huolella, ei hosuen. ”On tärkeää, että tarkastajalla on riittävästi aikaa tutkia koko silta rauhassa ja niin hyvin kuin mahdollista”, Siitonen sanoo.

Yleistarkastuksessa käydään järjestelmällisesti läpi sillan kaikki rakenneosat, kuten kansi ja reunapalkit. Kaikki kirjataan ja kuvataan. ”Kiinnitämme huomiota kunkin rakennetyypin ja materiaalin ominaisvaurioihin aina rapautumisesta taipumiin”, Perttunen toteaa.

Työn vaativin osuus on itse rataympäristö. ”Junanrata on vaarallinen työpaikka, eikä kiskoille ole ilman ratatyölupaa asiaa. Tarkastaja marssii aina ojan puolella vaikka suossa”, Perttunen naurahtaa. Ohikiitävää junaa ei aina edes kuule. ”Yhtäkkiä vain tuntee huiskahduksen, kun Pendolino kiitää ohi.”

Kunnossapitoalueeseen kuuluu myös vesistösiltoja, joiden tarkastus vaatii ratatyöluvan. ”Silloin mukaan lähtee ratatyöstä vastaava henkilö ja junaliikenne pistetään poikki”, Perttunen sanoo.

Tilaajaa informoidaan vakavista vaurioista heti

Viestintä tilaajan suuntaan oli tiivistä koko kolmen kuukauden tarkastusjakson ajan. ”Raportoimme töiden etenemisestä vähintään kuukausittain ja otimme yhteyttä Väylään jo kentältä, jos jokin vaurio oli korjattava välittömästi”, Perttunen sanoo.

Hyvä loppuraportti helpottaa Väylän omien asiantuntijoiden työtä. ”Raportti kertoo meille, mitkä sillat on korjattava, uusittava tai siirrettävä erikoistarkastukseen”, Siitonen sanoo. ”Arvostamme erityisesti kokeneen tarkastajan johtopäätöksiä vaurion syistä ja seurauksista.”

"Hyvän loppuraportin perusteella tiedämme, mitkä sillat on korjattava, uusittava tai siirrettävä erikoistarkastukseen."
Pekka Siitonen, Väylävirasto