Muovijalostamon laajennus kolminkertaisti muovin kierrätyskapasiteetin Suomessa

Kuluttajamuovipakkausten keräys alkoi Suomessa vuoden 2016 alussa, ja samaan aikaan Fortum käynnisti maan ensimmäisen muovijalostamon rakentamisen Riihimäellä. Paria vuotta myöhemmin laitosta jo laajennettiin, ja samalla parannettiin muovista saatavan kierrätyspolttoaineen laatua. Sweco toimi hankkeen pääsuunnittelijana.

FAKTAT

PROJEKTI

Fortum Waste Solutions Oy, Riihimäen muovijalostamon laajennus

TOIMEKSIANTO

pääsuunnittelu ja projektinjohto, rakennuskonsultointi, hankintatoimen avustaminen, turvallisuuskoordinointi sekä päälaitteen ulkopuolisten toimintojen rakenne-, sähkö- ja automaatiosuunnittelu.

TOTEUTUSVUOSI

2018

 

Riihimäen muovijalostamossa käsitellään Suomessa erilliskerättyjä kuluttajamuovipakkauksia sekä teollisuuden muoveja. Suomen Uusiomuovin mukaan vuonna 2019 kotitalouksien muovipakkauksia kerättiin jo 79 prosenttia edellisvuotta enemmän. ”Keräysmäärät kasvavat, joten laajennus oli meille välttämätön”, kertoo Fortumin kierrätys- ja jäteliiketoiminnan kehityspäällikkö Jarkko Toropainen.

Laajennushankkeen tavoitteena oli kasvattaa merkittävästi laitoksen käsittelykapasiteettia, ja tällä hetkellä muovijalostamossa on mahdollisuus käsitellä noin 30 000 tonnia muovijakeita vuodessa. ”Saimme uusia varastotiloja, uudistimme prosesseja ja erotimme kaksi ennen suorassa yhteydessä toisiinsa ollutta lajitteluyksikköä. Nyt voimme ajaa niitä yhtä aikaa”, Toropainen sanoo.

Toinen tavoite oli erotella PVC-muovit. Jos keräysmuovia ei voi kierrättää uusiomateriaaliksi, siitä tehdään Riihimäellä kierrätyspolttoainetta, jossa PVC on haitta. Laajennuksessa lajittelulaitokseen lisättiin uusia PVC-muovit havaitsevia optisia erottelijoita. ”Pystyimme laskemaan näin materiaalin klooripitoisuutta, mikä parantaa kierrätyspolttoaineen laatua.”

Laitoksen mittava palosammutinjärjestelmä uusittiin

Sweco vastasi päälaitteen ympärille tarvittavien rakenteiden ja aputoimintojen suunnittelusta. Tehtävät laajenivat matkan varrella. ”Työmaalla ei näkynyt yhtiöiden välisiä raja-aitoja, vaan kokenut projektipäällikkö löysi kaikkiin hommiin oikeat ihmiset”, Toropainen kiittelee.

Hankkeessa tarvittiin muun muassa sähkö- ja automaatiosuunnittelua, kun laitokseen laadittiin uusi palosammutinjärjestelmä. ”Sprinklerien suunnittelu ja asennus oli projektin haastavin yksittäinen tehtävä ja samalla suurimpia onnistumisia”, Toropainen sanoo.

Hellejaksot pakottivat työmaalla yötöihin

Hankinnat hoidettiin poikkeuksellisen tiukassa aikataulussa, ja Sweco auttoi tarjouspyyntöaineistojen laadinnassa. ”Löysimme mukaan urakoitsijan, jolla oli sekä tarvittavaa kokemusta että ennakkoluuloton asenne tarttua toimeen kireässä aikataulussa”, toteaa Swecon projektipäällikkö Arto Hakola tyytyväisenä.

Yhteistyöllä selvittiin myös työmaa-asennuksista kesän 2018 pitkien hellejaksojen aikana. ”Laitoksen kevytrakenteisissa halleissa ei voinut työskennellä päivisin kuumuuden takia, ja osa asennuksista siirrettiin yövuoroon”, Hakola kertoo. Se aiheutti omat haasteensa, kun öisin laitoksen omaa henkilökuntaa ja valvojia oli paikalla vähemmän.

”Olemassa oleviin tiloihin tehtävät muutostyöt ovat aina vaativia”, Toropainen myöntää. Olennaista oli esimerkiksi laitosalueen muun toiminnan huomiointi. ”Alueella sijaitsee myös jätteenpolttolaitoksia, joten turvallinen liikkuminen ja logistiikka olivat ensiarvoisen tärkeitä!”

Hankkeessa hyödynnettiin virtuaalimallia, joka auttoi näkemään asiat oikeassa mittakaavassa ja suhteessa toinen toisiinsa jo suunnittelun aikana. ”OIi silmiä avaava ja yllättävän todentuntuinen kokemus nähdä muutosympäristö virtuaalilasit päässä”, Toropainen kertoo.

Muovijalostamo on ensimmäinen askel kiertotalouslaitosten arvoketjussa

Jokainen kilogramma kierrätysmuovia säästää 1,5 kiloa hiilidioksidia verrattuna neitseellisten muoviraaka-aineiden käyttöön. Muovijalostamossa tuotettavan Fortum Circo® -kierrätysmuovigranulaatin ohella Riihimäen laitosalueella tuotetaan kaukolämpöä, sähköä ja kierrätyspolttoainetta.

Euroopan unionin tavoitteena on nostaa muovipakkausten kierrätysaste 50 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä. Tällä hetkellä Suomi on noin 30 prosentissa (2018). ”Muovinkierrätys on strategiamme kulmakiviä, ja kehitämme jatkossakin alalle uusia ratkaisuja”, Toropainen sanoo.

Swecon kiertotalousasiantuntija Leena Pirhosen mielestä muovijakeiden erilliskeräys osoittaa, miten teollisuuslaitosten toimintaperiaatteet ovat muuttumassa. ”Teollisuuden raaka-aineet saadaan yhä useammin kierrätys- ja uusiokäyttöprosesseista.”

Pirhonen pitää Riihimäen laitosta merkittävänä ensimmäisenä askeleena muovijakeiden kiertotaloudessa, jossa myös Sweco haluaa olla mukana. ”Muovijalostamo potkaisee liikkeelle kiertotalouden arvoketjun, joka muuttaa jätejakeita arvokkaaksi uusioraaka-aineeksi.”

""Muovinkierrätys on strategiamme kulmakiviä, ja kehitämme jatkossakin alalle uusia ratkaisuja","
Jarkko Toropainen, kehityspäällikkö, Fortum