Projekti

Jätkäsaaren Airut-kortteli (Välimerenkatu 6–10, Juutinraumankatu 7–9 ja Hietasaarenkuja 3a, Helsinki)

Toimeksianto

Korttelin monialasuunnittelu (arkkitehti-, rakenne- ja talotekniikkasuunnittelu)

Toteutusvuosi

2013–2018

Näyttelyt

Airut-kortteli oli mukana Arkkitehtuurimuseon kaksivuotisessa ”Suomen arkkitehtuuria” -katsauksessa 4.09.2020–28.02.2021 (10 suomalaisen nykyarkkitehtuurin ykköskohdetta)

Good health and well-being
Affordable and clean energy
Responsible consumption and production
Climate action

Airut-kortteli ilmentää urbaaniin asuinrakentamisen moninaisuutta ja yhteisöllisyyttä

Helsingin Jätkäsaaressa sijaitseva Airut-kortteli sisältää asuntojen lisäksi kaupunkikulttuuria elävöittäviä palveluja, liiketiloja ja toimistoja. Energiatekniset innovaatiot yhdistettiin rakennussuunnittelussa tasa-arvoiseen ja yhteisölliseen arkkitehtuuriin.

Energiateknisen Airut-innovaatiokorttelin suunnittelusta järjestettiin vuonna 2009 kansainvälinen arkkitehtikilpailu. Sen voitti berliiniläinen arkkitehtitoimisto Sauerbruch Hutton. Pääurakoitsija SRV Rakennus Oy valitsi Swecon (Optiplanin) korttelin arkkitehti-, rakenne- ja talotekniikkasuunnittelijaksi vuonna 2013. 

”Tavoitteena oli luoda Jätkäsaaren ytimeen toiminnallinen kokonaisuus, jossa on monimuotoisia asuntoja, laadukkaita palveluja ja innovatiivisia energiateknisiä ratkaisuja”, kertoo Swecon kehitysjohtaja Juha Vihma. Vuosina 2016–2018 valmistunut kortteli sisältää viisi korkeampaa ja yhden kolmikerroksisen asuinkerrostalon sekä toimisto- ja liiketiloja. 

Osa asunnoista on vapaarahoitteisia, osa vuokra-asuntoja ja loput Helsingin kaupungin Hitas-säänneltyjä omistusasuntoja. ”Tasa-arvoisuus onkin yksi korttelin kantavista ajatuksista”, Vihma sanoo. Moninaisuus näkyy myös erilaisille asukkaille sopivissa tiloissa ja pohjaratkaisuissa. 

Vihman mukaan lopputulos ilmentää itse asiassa kolmen maan asumiskulttuuria. Suomalaisten suunnittelijoiden lisäksi mukana oli saksalainen arkkitehtitoimisto ja sen espanjalaistaustainen projektiarkkitehti Carlos Alarcón Allen. ”Näin syntyi arkkitehtuuriltaan omaleimainen urbaani kokonaisuus, joka tuo vakiintuneiden ratkaisujen rinnalle tuulahduksia maailmalta.” 

Vihma korostaa, ettei korttelin poikkeuksellinen arkkitehtuuri olisi onnistunut ilman suunnittelijoiden tiivistä yhteistyötä ja vuoropuhelua. Kohteesta ei haluttu tehdä toisten kopiota. ”Asiantuntijat löivät viisaat päänsä yhteen, ja ratkaisuja kehitettiin aidosti yhdessä keskustellen.” 

Korttelisauna kiteyttää yhteisöllisyyden idean

Yksi yhteisen kehitystyön tuloksista ovat asuntojen moninaiset ulkotilat: parvekkeet, pihat ja lämpimät viherhuoneet. Jokainen rakennus on kytketty toinen toisiinsa oleskelu- ja leikkialueilla, mikä tukee yhteisöllistä asumista. Yhteiset tilat on toteutettu tarkoituksella yrittäjävetoisina. 

”Näin kerho-, tapahtuma- ja saunatilat eivät jää vähälle käytölle, mikä on myös rakennuksen hiilijalanjäljen kannalta kestävää”, Vihma toteaa. 

Energiateknisten innovaatioiden rinnalla korttelilla haluttiin edistää elävää kaupunkikulttuuria. Asuminen ja kaupalliset palvelut limittyvät toisiinsa tiiviisti, jolloin asunnot ovat osa kaupungin palveluverkostoa. ”Korttelista löytyy muun muassa ekopesula ja suosittu puupellettilämmitteinen korttelisauna, joka on luonut alueelle suositun uuden kohtaamispaikan.” 

Ilmastokestävää kaupunkirakentamista 

Moni Airut-korttelin ympäristötietoinen suunnitteluratkaisu oli vuonna 2009 vielä uusi ja ihmeellinen. ”Esimerkiksi kierrätettävien materiaalien valinta, vihreän betonin käyttö ja aurinkopaneelit olivat tuolloin asuinrakentamisessa harvinaisia”, Vihma sanoo. 

Myös korttelin monoliittiset tiilijulkisivut ovat malliesimerkki vähähiilisistä ja matalaenergisistä materiaalivalinnoista. ”Otimme huomioon sekä materiaalien valmistuksessa syntyvät päästöt että rakennustuotteiden pitkäikäisyyden.” 

Airut-korttelissa on hyödynnetty kehittyneitä mittaus-, seuranta- ja säätöjärjestelmiä. Niillä ohjataan muun muassa sisäolosuhteita ja energiankulutusta. Energiatalouden hallinnan suunnittelussa hyödynnettiin tietomallinnusta. 

”Tietomallinnus tuki myös eri suunnittelualojen yhteistyötä”, Vihma korostaa. Mallin avulla hahmotettiin paremmin muun muassa vaativimmat paikat ja ratkottiin haasteita yhdessä. Tietomalli tarjosi myös ajantasaista kustannustietoa koko hankkeen ajan. ”Näin onnistuimme sovittamaan yhteen kunnianhimoisen arkkitehtuurin ja hintasäännellyn asumisen vaatimukset.”