Upea tornitalo As Oy Tampereen Wallesmanni kiinnosti asunnonostajia

Wallesmannin talotekniikkasuunnittelussa hyödynnettiin monipuolisia ratkaisuja.

Korkeimmillaan 17-kerroksinen As Oy Tampereen Wallesmanni tarjoaa upeita kaupunkiasuntoja monipuolisten liikenneyhteyksien ja Tampereen uuden tapahtumakeskuksen, Nokia-areenan, vieressä.

SRV:n rakennuttama asunto-osakeyhtiö Tampereen Wallesmanni sijaitsee kaupungin tapahtumien keskipisteessä Kannen Nokia-areenan vieressä. Läheltä löytyvät myös juna- ja raitiotieyhteydet sekä yliopistokampus. Asunto-osakeyhtiö sisältää 6-kerroksisen lamelliosan kattopihoineen ja 17-kerroksisen tornin, jonka ylittää kaupunkikuvassa vain läheinen Torni-hotelli. SRV:lle Wallesmanni oli merkittävä rakennuskohde.

”Wallesmanni oli kooltaan merkittävä ja meille ensimmäinen asuinrakentamisen tornikohde Tampereella, jossa asuintorneja on vielä vähän”, kertoo SRV Rakennus Oy:n rakennuttajapäällikkö Jyrki Wahlman. Asunto-osakeyhtiöön kuuluu yli 200 asuntoa ja 7 liiketilaa. Ostajaehdokkaista ei ollut puutetta. ”Kaikki asunnot myytiin jo rakentamisen aikana.”

Swecon sähkö– ja LVI-suunnittelijat aloittivat kohteen kehittämisen yhdessä muun suunnitteluryhmän ja SRV:n asiantuntijoiden kanssa syksyllä 2017. ”Hankkeen käynnistyminen vaati pitkät neuvottelut viranomaisten ja kaupunkikuvatoimikunnan kanssa”, Wahlman sanoo.

Ensimmäisiin talotekniikkasuunnitelmiin tulikin monia muutoksia. ”Esimerkiksi alkuperäinen pohjaratkaisu ja rakennusmassa muuttuivat, ja matalasta lamelliosasta tuli pikemminkin luhtitalomainen kuin perinteinen kerrostalo”, kertoo Swecon sähkösuunnittelun projektipäällikkö Arto Ruokonen. Muutoksista huolimatta kohde valmistui ajallaan vuodenvaihteessa 2020.

Korkeus monimutkaisti talotekniikkasuunnittelua

Matalammalla lamelliosalla talotekniikalle voitiin suunnitella tavanomaiset nousuhormit ja huonekohtaiset ilmanvaihtokoneet. Sen sijaan tornissa sähkö- ja LVI-tekniikalle varattiin omat tilat joka toisesta kerroksesta. ”Se varmisti toimivan ilmanvaihdon ja painesuhteet ylimmissäkin kerroksissa”, kertoo Swecon LVIAJ-tekniikan ryhmäpäällikkö Lauri Paanala. Myös vesijohdot ja lämmitys suunniteltiin paine-erojen tasaamiseksi kolmessa lohkossa.

LVI-tekniikka saatiin kuljetettua käytävien alakattojen sisällä jokaiseen huoneistoon. ”Näin tekniikkakanavat pysyivät pienempinä eikä huoneistoihin tullut tilaa vieviä pystynousuja ja kotelointeja. Tilaa säästyi varsinaiselle asumiselle”, Paanala sanoo. Tekniikkajärjestelmät saatiinkin toimimaan suunnitelmien mukaan, vaikka se oli työmaalla välillä senttipeliä.

Sähkötekniikan johtoreiteille ei jäänyt käytävien alakatoissa tilaa, joten tornin kaikkien asuinkerrosten vaakasuuntaiset sähkövedot toteutettiin putkittamalla ne välipohjan betonivalujen sisään. ”Sähkönjakelussa päädyimme jakelukiskoihin, koska se vähensi nousukaapeleiden määrää ja helpotti mittarikeskusten sijoittelua”, Ruokonen toteaa. Sähkösuunnitteluun kuului myös sisätilojen ja julkisivujen energiatehokas ledivalaistus. Sen hienoimpia yksityiskohtia ovat lamelliosan kattopihan istutusaltaita kiertävät ledinauhat.

Torniosan korkeus asetti erityisvaatimuksia kohteen paloturvallisuudelle. ”Se taataan nyt sähkökatkonkin sattuessa varavoimajärjestelyillä, ja koko rakennuksessa on sprinklerit”, Wahlman kertoo. Varavoima suojaa muun muassa yhtä asukkaiden käytössä olevaa hissiä, joka voidaan muuttaa palotilanteessa palomieshissiksi.

Paanala ja Ruokonen kehuvat suunnitteluryhmän yhteistyötä, joka sujui alusta lähtien. Myös työmaalla oltiin tyytyväisiä suunnitteluratkaisuihin. ”Erityisesti torniosan sähkönjakelujärjestelmä sai kiitosta sähköasentajilta yksinkertaisuudesta ja toteutettavuudesta”, Ruokonen kertoo mielissään. ”Pystyimme vähentämään kaapelointeja ja helpottamaan joitakin ulkoalueiden hankalissa paikoissa olevien valaistusratkaisujen asennuksia.”

Havainnekuva: Aihio Arkkitehdit Oy ja SRV