Digitaalinen tiedonhallinta lyhensi hankkeen läpimenoaikaa kuukausilla

Nelostien uudistaminen Jyväskylän Kirristä Tikkakoskelle on viime vuosien suurimpia ja samalla edistyksellisimpiä infrahankkeita. Tekla BIM -palkittu uusi moottoritie sisältää 30 siltaa, joiden suunnitteluaikaa saatiin nipistettyä digitaalisen prosessin ansiosta kuukausilla.

Suomen pisin valtatie, Nelostie, kuuluu Suomen tärkeimpiin raskaan liikenteen pääväyliin, ulottuuhan se Helsingistä Utsjoelle. Väyläviraston Vt 4 Kirri–Tikkakoski -hankkeessa parannettiin Nelostien palvelutasoa ja turvallisuutta noin 16 kilometrin pituisella osuudella Keski-Suomessa. ”Hanke on meille hyvin merkittävä ja tällä hetkellä suurin käynnissä olevista”, kertoo hankkeen pääurakoitsija Destian työpäällikkö Jaakko Taipale. 

Uraauurtavalla tietomallinnuksella säästettiin työvaiheita ja materiaaleja

Aivan erityisen infrahankkeen Kirri–Tikkakoskesta tekee sen uraauurtava tietomallinnus. Väyläviraston toiveesta suunnittelu, toteutus ja laadunvalvonta toteutettiin tietomallipohjaisesti. IFC-mallit tarjosivat hankkeen eri osapuolille ajantasaista ja luotettavaa tietoa, eikä 2D-piirustuksia juuri tarvittu. ”Uudet työkalut auttoivat hahmottamaan rakenteita paremmin, ja samalla pääsimme eroon turhasta tekemisestä”, Taipale kiteyttää. 

Moottoritie saatiin avattua liikenteelle noin 8 kuukautta etuajassa, ja siltojen suunnitteluaikaa saatiin nipistettyä puolisen vuotta. ”Voitimme suunnittelussa paljon aikaa, kun suunnitelmien ulkoinen tarkastus ja Väyläviraston hyväksyntä hoidettiin suoraan tietomallista”, kertoo Swecon projektipäällikkö Mauri Kuvaja. Yleensä ulkoinen tarkastus tehdään paperipiirustuksista. Mallinnuksella optimoitiin myös massamääriä. ”Betonin käyttö väheni 11 prosenttia eli yli 1000 kuutiota.” 

Tietomalli oli käytössä työmaalla, ja esimerkiksi raudoittajat tutkivat siltojen raudoitusmalleja työmaakopin isolta kosketusnäytöltä. ”Pidimmekin hankkeen alussa tietomallikoulutuksen koko projektiryhmälle”, kertoo siltojen pääsuunnittelija Juha Litmanen Swecolta. Tietomalli tarjosi mitta- ja sijaintitiedot työmaalle ja raudoitustehtaalle. ”Se oli ensimmäinen kerta suomalaisessa siltahankkeessa. Saimme vähennettyä työvaiheita, ja raudoitustoimituksissa ei tullut yhtään virhettä.” 

Vt 4:stä tehdään myös siltojen ylläpitomallit, jolloin uudet toimintatavat tuottavat lisäarvoa siltojen kunnossapidossa. ”Hanke osoitti tietomallintamisen hyödyt käytännössä, ja uskon, että se edistää koko infra-alan digitalisaatiota ja yhtenäisiä tietomallistandardeja”, Kuvaja toteaa. 

Silloissa luotettiin vanhaan ja kehitettiin uutta

Suurin osa Nelostien uusista silloista on jännitettyjä betonipalkkisiltoja, mutta lisäksi hankkeessa testattiin uusia siltateknologioita, kuten Suomessa nykyisin harvinaisempia elementtisiltoja. Nelostielle suunniteltiin myös kaksoissiltoja, teräsbetonisia laattasiltoja ja kaksi Versowoodin puista pyöräily- ja kävelysiltaa. 

”Ne tuovat esiin ilmastokestävää siltarakentamista”, Litmanen sanoo. Hänen mukaansa siltasuunnittelua alettiin pohjustaa yhdessä Väyläviraston ja pääurakoitsijan kanssa jo hankkeen kehitysvaiheessa vuonna 2018. ”Valitsimme hankkeessa käytettävät siltatyypit, mikä toi rakennesuunnitteluun toistettavuutta ja sen kautta kustannussäästöjä.” 

STk-urakassa olennaista onkin tiivis kumppanuus tilaajan, urakoitsijan ja suunnittelijan välillä. ”Swecon asiantuntemuksesta oli siltasuunnittelussa suuri apu, ja suunnittelu eteni sovitusti ja aikataulussa”, Taipale sanoo. Jokainen silta myös valmistui ajallaan. 

Mauri Kuvajasta yksi tärkeimmistä asioista hankkeen onnistumisessa oli Destian tarkka aikataulutus. ”Urakoitsijan kyky organisoida suunnittelun ja työmaan aikatauluja sekä työjärjestystä varmisti sujuvat kulkuyhteydet niin vanhalla Nelostiellä kuin työmaaliikennettä varten rakennetulla rinnakkaistiellä. Kirrin ohi kulkee 20 000 autoa joka päivä.”